Obaman unelmana ydinaseeton maailma

Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 16/2010.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kutsusta pidettiin äskettäin Washingtonissa huippukokous, jossa etsittiin ja löydettiin keinoja ydinmateriaalien käsittelyturvallisuuden parantamiseksi. Kokous oli ensimmäinen laatuaan. Siihen osallistui edustajia 47 valtion johdosta, myös ydinenergiaa hyödyntävän Suomen presidentti.

Onnistunut kokous oli presidentti Obamalle tänä keväänä jo kolmas askel hänen isossa hankkeessan Yhdysvaltain ja muunkin maailman ydinasepolitiikan uudistamiseksi. Sen korkeimpana ja etäisimpänä tavoitteena on ydinaseeton maailma. Tällaisesta visiosta Obama puhui vuosi sitten vierailullaan Prahassa.

Korkealentoisen Prahan puheen jälkeen jäätiin odottamaan, miten Obama alkaisi toteuttaa kuvailemaansa tavoitetta. Monien mielestä tavoite on utopistinen. Supervallan presidentti on kuitenkin tarttunut härkää sarvista tässä asiassa.

Pian Prahan puheen jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä ryhtyivät neuvottelemaan ydinaseistuksensa vähentämisestä, tuloksekkaasti. Äskettäin maiden presidentit allekirjoittivat jatkosopimuksen joulukuussa umpeutuneelle Start-sopimukselle. Uuden sopimuksen mukaan kumpikin vähentää ydinaseistustaan noin kolmanneksella 1550 aseeseen.

Maaliskuussa Yhdysvallat julkisti ydinasestrategiansa päivityksen. Siinä täsmennetään niitä mahdollisia tilanteita ja ehtoja, milloin se saattaisi käyttää ydinaseitaan. Ydinaseetonta valtiota vastaan Yhdysvallat ei näitä aseita käyttäisi.

Huhtikuussa Washingtonissa siis pohdittiin Obaman johdolla ydinmateriaalien säilyttämisen ja käsittelyn turvallisuutta. Keskeisenä tavoitteena on estää ydinmateriaalien ja –aseiden joutuminen terroristien käsiin ja käyttöön.

Lisäksi toukokuussa New Yorkissa pidettävässä NPT-ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferensissa Yhdysvaltojen odotetaan tekevän uusia ehdotuksia ja suosituksia ydinsulun tehostamiseksi niin, ettei uusia ydinasevaltoja syntyisi. Kokouksessa puhuttaneen paljon Iranin mahdollisista ja Pohjois-Korean toteuttamista hankkeista ydinaseistautumiseen.

Ydinsulkusopimus on ollut voimassa jo neljä vuosikymmentä. Sopimuksen mukaan viisi ensimmäistä ydinasevaltaa Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska ja Kiina ovat sitoutuneet pitämään ydinaseensa vain itsellään ja ydinaseettomat valtiot puolestaan sitoutuvat ydinaseettomuuteen. Lisäksi ydinasevaltojen tulisi vähentää näitä aseitaan.

Sopimuksen osapuolet ovat pitäneet sitoumuksensa varsin hyvin. Sopimukseen liittymättömistä maista vain Israel, Intia ja Pakistan ovat sittemmin kehittäneet omaa ydinaseistusta. Kazakstan, Valko-Venäjä ja Ukraina luovuttivat pois ne ydinaseet, jotka jäivät niiden alueille Neuvostoliiton hajottua. Etelä-Afrikka ja Libya luopuivat vapaaehtoisesti omista ydinasehankkeistaan.

Ydinpommien hirvittävästä tuhovoimasta sodankäynnissä on saatu kaksi näyttöä, elokuussa 1945 Hiroshimassa ja Nagasagissa. Nuo pommit määräsi japanilaiskaupunkeihin pudotettaviksi Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman.

Hänen jälkeensä ennen Obamaa Yhdysvalloissa kymmenen presidenttiä on johtanut supervallan ydinasepolitiikkaa. Trumanin jälkeen heistä yksikään ei ole määrännyt ydinaseita käytettäväksi amerikkalaisten kokemissa sodissa tai selkkauksissa. Kauhun tasapaino on säilynyt ydinvaltojen kesken kaikissa oloissa, niin kylmän sodan ajan kuin sen jälkeenkin.

Suhtautumisessa ydinaseistukseen Barack Obama erottuu edeltäjistään todella visionäärinä, jopa utopistina. Maailmanpolitiikan kova ja karu todellisuus kuitenkin jyrää alleen hänen unelmansa ydinaseettomasta maailmasta. Niin kauan kuin muut tunnetut ja osin tuntemattomat ydinasevallat pitävät näitä aseita käyttövalmiina, ei idealistisinkaan Yhdysvaltain presidentti voi heikentää maansa turvallisuutta luopumalla yksipuolisesti ydinaseista.

Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.