Suomen Nato-jäsenyyshakemus 

Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Muutosta seuranneen turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena tasavallan presidentti on päättänyt valtioneuvoston esityksestä ja eduskuntaa kuultuaan, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Suomen Nato-jäsenyys lisäisi sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Suomi hakee Nato-jäsenyyttä ja miten jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta?

Suomen Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuutta koskeva ratkaisu. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt, yhteinen puolustussuunnittelu sekä Naton jäsenmaiden poliittinen painoarvo. 

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä. Nato on Itämerellä vakauttava toimija.

Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä kaikki Pohjoismaat kuuluisivat Natoon. Ne voisivat edistää niille tärkeitä kysymyksiä yhdessä liittokunnan sisällä.

Miten Nato päättää Suomen jäsenyydestä ja kuinka kauan liittymisprosessi kestää? 

Liittymiskeskusteluiden käynnistäminen vaatii Naton jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksen. Liittymisprosessiin kuuluvat liittymiskeskustelut ja liittymispöytäkirjan hyväksyminen. Liittymispöytäkirja allekirjoitetaan ja hyväksytään kaikissa Naton jäsenvaltioissa. Tämä vaikuttaa prosessin kestoon. Tämän jälkeen Naton jäsenvaltiot kutsuvat Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen. 

Liittymisprosessiin kulunut aika on vaihdellut ja kestää arviolta kuukausista vuoteen.

Mitkä ovat Nato-jäsenyyden kriteerit?

Naton avointen ovien politiikka perustuu Naton perustamisasiakirjan, Pohjois-Atlantin sopimuksen 10 artiklaan. Artiklan mukaan Naton jäsenyys on avoin mille tahansa Euroopan valtiolle, jolla on edellytyksiä edistää Naton perustamissopimuksen periaatteita ja myötävaikuttaa Pohjois-Atlantin alueen – käytännössä euroatlanttiseen – turvallisuuteen. 

Lisäksi Nato on asettanut tiettyjä poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia vaatimuksia kylmän sodan jälkeen liittyneille uusille jäsenmaille. 

Uusille jäsenmaille on myös asetettu sotilaallisia minimivaatimuksia, jotka tulee täyttää ennen jäsenyyden toteutumista.

Viime kädessä uusien jäsenten hyväksyntä perustuu tapauskohtaiseen poliittiseen harkintaan ja Naton jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen.

Ovatko Naton turvatakuut voimassa jo liittymisprosessin aikana?

Naton turvatakuut koskevat Naton jäseniä. Liittymisprosessin ajaksi niitä ei ole myönnetty.
    
Samaan aikaan on Natonkin intresseissä, että hakuprosessi sujuisi mahdollisimman sujuvasti. 

Kuinka paljon Nato-jäsenyys maksaa Suomelle?

Jokainen Naton jäsenvaltio päättää itse puolustusmäärärahojensa määrästä ja kohdentamisesta. Suomen puolustusmenot on suhteutettu Suomen puolustuksen tarpeisiin. 

Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi puolustusmäärärahoja koskevaan tavoitteeseen, jonka mukaisesti puolustusmäärärahojen tulisi olla kaksi prosenttia kansallisesta bruttokansantuotteesta. Suomen osalta tavoite täytetään tällä hetkellä. 

Nato-jäsenyyden suoria lisäkustannuksia tulisi esimerkiksi osallistumisesta Naton yhteisten budjettien rahoittamiseen ja henkilöstön lähettämisestä Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen. Kustannusarviot ovat arviolta 1–1,5 % nykyisestä puolustusbudjetista ja ne tarkentuvat.

Tulisiko Nato-jäsenyyden myötä Suomeen ydinaseita tai perustetaanko Suomeen Naton tukikohtia?

Naton jäsenvaltioilla on täysi itsemääräämisoikeus päättää mitä sotilaallista toimintaa, tukikohtia tai kalustoa ne ottavat maaperälleen. Esimerkiksi kysymystä sotilaallisesta läsnäolosta tulisi arvioida niin poliittisesta kuin sotilaallisen tarpeen näkökulmasta turvallisuusympäristön kehitys huomioon ottaen.

Joillakin Naton jäsenvaltiolla on itse asetettuja kansallisia rajoituksia Naton toiminnalle (mm. tukikohtien sijoittamisesta alueelleen). Tällaisissa rajoituksissa ei ole kyse valtiosopimusoikeudellisesta näkökulmasta varaumista. 

Mikään valtio ei ole koskaan tehnyt varaumia Pohjois-Atlantin sopimukseen. Valtiot ovat liittyneet Natoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin.

Voidaanko Nato-jäsenyyden seurauksena suomalaisia varusmiehiä määrätä osallistumaan Naton operaatioihin Suomen ulkopuolella?

Naton jäsenvaltiolla on velvollisuus osallistua liittokunnan yhteiseen puolustukseen Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaisesti. Tämä sitoumus velvoittaa jäsenvaltioita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsentä ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Kukin jäsenvaltio määrittää itse panoksensa muodon ja laajuuden. 

Osallistuminen muihin kuin 5. artiklan mukaisiin yhteisen puolustuksen tehtäviin, kuten kriisinhallintaan, on vapaaehtoista. Naton jäsenmaat päättävät itse, mihin operaatioihin tai missioihin ne osallistuvat. Kaikki jäsenmaat eivät osallistu kaikkiin operaatioihin.

Naton jäsenenä Suomi jatkaisi harkintansa mukaisesti ja omiin intresseihinsä perustuen osallistumista Naton kriisinhallintatoimintaan. Kumppanimaana Suomi on osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanissa, Kosovossa, Irakissa ja Bosnia-Hertsegovinassa.
 
Luovuttaisiinko Nato-jäsenyyden myötä asevelvollisuudesta? Mitä tapahtuisi Suomen omalle maanpuolustukselle Nato jäsenyyden myötä?

Nato-jäsenyys ei vaikuta asevelvollisuuteen. Myös Naton jäsenenä Suomi päättäisi itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista. 

Ensisijainen vastuu Suomen alueen puolustuksesta säilyisi Suomella myös Naton jäsenenä.

Muuttuuko Ahvenanmaan asema demilitarisoituneena alueena? 

Suomi on sitoutunut noudattamaan sitä sitovia kansainvälisiä sopimuksia, mukaan lukien Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellista asemaa koskevat sopimukset. Nämä sopimukset eivät estä Suomea liittymästä sotilasliittoon. 

Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan. Ahvenanmaa on osa Suomen suvereenia aluetta, ja sen puolueettomuuden puolustaminen kuuluu sopimusmääräysten mukaan Suomelle. Sopimukset eivät ole ristiriidassa Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan velvoitteiden kanssa.

Demilitarisointia kunnioitetaan ja Suomi on varautunut puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta tarpeellisin toimenpitein.

Onko Natosta mahdollista erota?

Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artiklassa määrätään, että kun sopimus on ollut voimassa 20 vuotta, mikä tahansa sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuolena vuoden kuluttua siitä, kun se on tallettanut Yhdysvaltain hallitukselle irtisanomisilmoituksen. Liittymispöytäkirjoihin ei ole sisällytetty erityisiä määräyksiä sopimuksen irtisanomisesta.

Yleisen tulkintasäännön mukaisesti Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artiklan määräystä on yleisesti tulkittu siten, että kun sopimuksen voimaantulosta on jo kulunut 20 vuotta, myös uudet sopimuspuolet voivat irtisanoa sopimuksen milloin tahansa vuoden irtisanomisajalla.