Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Ukrainassa vuosina 2025–2028
Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ukrainassa suuntautuu opetuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteen ja väestönsuojelun vahvistamiseen, energiaturvallisuuteen ja ilmastokestävyyden parantamiseen sekä taloudelliseen kehitykseen. Sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat läpileikkaavia teemoja.
Suomi on tukenut Ukrainaa pitkäjänteisen kehitysyhteistyön keinoin vuodesta 2014 lähtien. Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen Suomen tukea on sekä lisätty että sopeutettu niin, että se vastaa akuuttiin hätään ja vahvistaa yhteiskuntaa sodan keskellä.
Suomen tuki ja yhteistyö perustuvat Ukrainan tarpeisiin. Ulkoministeriön laatima kehitysyhteistyön Ukraina-maaohjelma vuosille 2025–2028 täydentää Suomen kansallista Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa. Maaohjelma kokoaa yhteen Suomen kehitysyhteistyörahoitteisen toiminnan Ukrainassa.
Vuosille 2024–2028 Ukrainaan suuntautuvan kehitysyhteistyön kokonaisbudjetti on vähintään 320 miljoonaa euroa. Ukrainan akuutteihin tarpeisiin vastaamisen ja pitkäaikaisten opetus-, ympäristö- ja energia- sekä oikeusvaltiosektorien lisäksi yhteistyössä korostuvat yksityinen sektori ja väestönsuojayhteistyö.
Suomen kehitysyhteistyö opetus- ja terveyssektoreilla
Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan koulujen opetuskäytäntöjä ja -ympäristöjä ja tehdään ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevaa. Terveyssektorin yhteistyö keskittyy erityisesti nuorten psykososiaalisten traumojen ja Suomen ja Ukrainan terveysministeriöiden väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja kartoitetaan ohjelmakaudella.
Tavoite: Opetuksen laadun parantaminen
- Toisen asteen opetuskäytännöt ja -ympäristöt paranevat
- Ammatillinen koulutus on aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto sekä miehille että naisille
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
-
Suomi tukee toisen asteen perusopetuksen kehittämiseen keskittyvää kahdenvälistä hanketta 20 milj. eurolla vuosina 2025–2029. Hanke käynnistynee vuonna 2025.
- Suomi tukee ammatillisen koulutuksen kehittämistä Ukrainassa Suomen Opetushallituksen ja Ukrainan opetusministeriön yhteishankkeessa, jossa koulutetaan opettajia ja koulun johtajia ja kehitetään ammatillisen opetuksen erityisosaamista. Suomen tuki on 2,2 miljoonaa euroa vuosina 2024–2026.
Suomen kehitysyhteistyö ympäristö- ja energiasektorilla
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan nykyaikaisia ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja sekä parannetaan sääpalveluita ja katastrofiriskeihin liittyviä ennakkovaroitusjärjestelmiä. Venäjän hyökkäys on tuhonnut laajasti maan energiantuotantolaitoksia ja sähköverkkoa.
Ulkoministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat tukea ympäristösektorin välittömään ja pidempiaikaiseen tukeen. Suomi toimii Ukrainan rauhansuunnitelman ympäristötyöryhmän yhtenä puheenjohtajana.
Tavoite: Energiaturvallisuus kasvaa ja ilmastokestävyys paranee
- Energiatehokkaita ja uusiutuvaan energiaan nojaavia nykyaikaisia teknologioita ja ratkaisuja otetaan yhä laajemmin käyttöön
- Meteorologia- ja ydinturvallisuuspalvelut sekä katastrofiriskien vähentämiseen liittyvät mekanismit paranevat
- Mittaustekniikka sodan aiheuttamien ympäristötuhojen arvioimiseksi paranee sekä ympäristölainsäädäntö ja sen toimeenpano kehittyvät
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Sodan tuhojen korjaaminen ja modernien, energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotto pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefcon hallinnoiman Green Recovery Programme for Ukraine –ohjelman kautta. Suomen 5 miljoonan euron tuella rakennetaan uudelleen sodan tuhoamia koulurakennuksia.
- Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin alueellinen Energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahasto panostaa energiatehokkuuden parantamiseen. Suomen tuki Ukraina-rahastoon on ollut yhteensä 7,5 miljoonaa euroa.
- Ilmatieteen laitoksen ja Ukrainan Hydrometeorologisen keskuksen meteorologian alan yhteistyö. Suomen tuki on 2,35 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025.
- Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyö Ukrainan ympäristöministeriön kanssa ilman ja veden laadun sekä maaekosysteemien seurannassa. Suomen tuki näille kahdelle hankkeelle on yhteensä 4 miljoonaa euroa vuosina 2024–2028.
- YK:n ympäristöjärjestö UNEPille on myönnetty 2,5 miljoonaa euroa mm. sodan ympäristövaikutusten selvitykseen ja korjaussuunnitelmiin vuosille 2024–2026.
- Säteilyturvakeskuksen ja pohjoismaisten säteilyturvaviranomaisten Ukrainan säteily- ja ydinturvallisuutta parantava yhteistyö. Suomen tuki yhteistyöhön on noin miljoona euroa vuosille 2023–2025.
- Luonnonvarakeskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyö Ukrainan metsäviraston ja metsäntutkimuslaitoksen kanssa kestävän metsäbiomassatuotannon kehittämiseksi ja käyttämiseksi hajautetussa energiantuotannossa. Suomen tuki on noin miljoona euroa vuosille 2025–2028.
Suomen kehitysyhteistyö oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi ja väestönsuojelun kehittämiseksi
Suomen tuella tehostetaan eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa. Kehitysyhteistyötä laajennetaan väestönsuojeluun ja yhteistyötä vahvistetaan tasa-arvon edistämiseksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kautta vuoden 2025 aikana.
Kehitysyhteistyöllä tuetaan Suomen kokonaisvaltaista tavoitetta vahvistaa Ukrainan kriisinsietokykyä, toipua sodasta ja toteuttaa EU-jäsenyyden vaatimia uudistuksia.
Tavoite: Oikeusvaltion vahvistaminen, demokraattisen järjestelmän kestävyyden tukeminen ja Ukrainan väestönsuojajärjestelmän kehittäminen
- Ukrainan EU-lähentymisen tukeminen oikeusvaltiota ja hyvää hallintoa vahvistamalla
- Vahva väestönsuojelujärjestelmä
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Euroopan neuvoston Ukraina-toimintaohjelma. Suomen tuki on 4 miljoonaa euroa vuosina 2024–2025. Jatkotuki on suunnitteilla.
- Rahoitus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin hankkeille Ukrainassa. Suomen tuki vuosina 2024–2025 on yhteensä 3 miljoonaa euroa.
- Verohallinnon IKI-hankkeen “Building Trust in the State Tax Service of Ukraine” tavoitteena on kehittää Ukrainan verohallinnon (STS) kapasiteettia hallinnoida ja toimeenpanna reformeja, kehittää verohallinnon integriteettiä sekä kasvattaa veronmaksajien luottamusta STS:ää kohtaan. Hanke tukee Ukrainan EU-lähentymistä kehittämällä verojärjestelmää eurooppalaisen mallin mukaiseksi sekä Ukrainan verohallinnon digitalisaatiota. Suomen tuki on 1,6 miljoonaa euroa vuosina 2025–2029.
- Sisäministeriön hanke Ukrainan sisäministeriön ja pelastusviraston kanssa tukee Ukrainaa sen väestönsuojajärjestelmän, lainsäädännön ja ohjeistuksen sekä suojien laajamittaisen rakentamisen tiekartan laatimisessa. Hanke tukee Ukrainan ja Suomen johtaman kansainvälisen väestönsuojakoalition työtä teknisesti ja strategisesti. Hankkeen budjetti on 2,2 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027.
Suomen kehitysyhteistyö taloudellisen kehityksen ja yhteistyön vahvistamiseksi
Ukraina pyrkii aktiivisesti tasaveroisiin kaupallistaloudellisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön Suomen kanssa. Entistä tasavertaisemman kumppanuuden kehittäminen Ukrainan kanssa on myös Suomen tavoite. Yksityisen sektorin osallistumisella on tässä keskeinen rooli.
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Euroopan Investointipankin (EIP) EU4U rahastoa tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Rahaston tavoitteena on täydentää Ukrainan jälleenrakennukseen ja toipumiseen kohdennettua EU-rahoitusta ja täydentää EU:n antamaa makrotaloustukea. Rahasto tukee Ukrainan EU-lähentymistä ja rahastosta rahoitetaan kuntatason infrastruktuurin rakentamista.
- Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Ukrainan kapasiteetinrakentamisrahastoa tuetaan 1 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027. Rahaston tavoitteena on tukea Ukrainan omaa politiikka ja reformiagendaa, joka keskittyy makrotaloudellisen tasapainon varmistamiseen, sodan jälkeisen jälleenrakennuksen mahdollistamiseen ja EU-jäsenyyden saavuttamiseen.
- Finland-Ukraine Investment Facilityn (FUIF) kautta rahoitetaan vähintään 50 miljoonan euron arvosta Ukrainan julkisen sektorin hankkeita vuosina 2025–2026.
- Finnvera myöntää vientitakuita Ukrainaan työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän 100 miljoonan euron erityisen tappiokorvaussitoumuksen turvin, johon myös FUIF-hankkeet sisältyvät. Lisäksi Finnvera voi myöntää Euroopan investointirahaston takauksella vientitakuita 30 miljoonan euron arvosta Ukrainaan suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille.
- Finnfundin 25 miljoonan euron pääomankorotus on kohdennettu investointeihin Ukrainassa. Finnfund sijoittaa Ukrainassa hankkeisiin, joissa suomalaisyritykset ovat mukana.
- Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaan on myönnetty kahdeksan miljoonan euron lisärahoitus Ukrainaan. Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea Ukrainassa toteutettaviin hankkeisiin, joissa on mukana suomalaisia yrityksiä.
- Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n pääomankorotus mahdollistaa kasvavat investoinnit Ukrainan talouteen. EBRD:n lainoituksella tuetaan Ukrainan energia- ja ruokaturvaa, infrastruktuuria, kauppaa ja yksityissektoria.
Suomen tuki akuuttiin hätään vastaavissa ohjelmissa
-
Ukrainan resilienssiä vahvistava kumppanuusrahasto ”Partnership Fund for Resilient Ukraine”. Suomen tuki on 4,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2024 ja 4,5 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027.
- Maailmanpankin PEACE-rahasto, jonka kautta tuetaan Ukrainan julkisen hallinnon ja koulujen työntekijöiden palkanmaksua sekä julkisen sektorin kykyä ylläpitää julkisia ja peruspalveluita. Suomen tuki rahastolle on yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025.
- Maailmanpankin Ukrainan ja Moldovan tukiohjelma parantaa Ukrainan hallinnon kykyä tarjota peruspalveluita, korjataan keskeistä infrastruktuuria, toteutetaan politiikkareformeja sekä vauhditetaan pitkän aikavälin toipumista ja jälleenrakentamista keskeisillä sektoreilla. Suomi tukee ohjelmaa yhteensä 62 miljoonalla eurolla laina- ja lahjarahalla.
- Suomi on toimittanut Ukrainan pyynnöstä väliaikaisia perheasuntoja kotinsa sodassa menettäneille ukrainalaisille sekä liikuteltavia majoitustiloja pelastushenkilöstön käyttöön.
Maaohjelman tuloksia vuodelta 2021-2024
Ohjelmakaudella Ukrainan tilannetta määritti Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laajamittainen laiton hyökkäyssota, joka aiheutti muun muassa vakavan humanitaarisen kriisin ja tuhosi maan infrastruktuuria. Sodasta huolimatta Ukraina jatkoi yhteiskunnallisia uudistuksia, ja sille myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022. Suomi kasvatti tukeaan merkittävästi vastauksena sotaan, ja Ukrainasta tuli Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja humanitaarisen avun vastaanottaja.
Suomen opetussektorille antamalla tuella turvattiin koulunkäynnin jatkumista sodan aikana. Suomi oli mukana avustamassa Maailmanpankin PEACE-rahastoa, jonka avulla maksettiin koulujen henkilökunnan palkkoja. Tuki mahdollisti yli 12 000 koulun toiminnan jatkumisen ja turvasi opetuksen 3,6 miljoonalle oppilaalle. Lisäksi Suomi tuki opetusalan Uusi ukrainalainen koulu -uudistusta, jonka yhteydessä koulutettiin lähes 2 800 opettajaa.
Ammatillisen koulutuksen EU4Skills-ohjelmassa vahvistettiin 154 oppilaitoksen kykyä majoittaa sisäisiä pakolaisia, ja yli 40 000 sisäistä pakolaista hyötyi mielenterveys- ja psykososiaalisesta tuesta. Ohjelmassa kehitettiin 45 verkko-opintokurssia ja 25 verkko-oppimateriaalia.
Oikeusvaltiosektorilla Suomi tuki Euroopan neuvoston ohjelmaa, jolla vahvistettiin Ukrainan oikeusalan ammattilaisten ihmisoikeusosaamista. Ammattilaiset hyötyivät muun muassa HELP-verkkokoulutusalustasta, jonka käyttäjämäärä nousi 17 000:een.
Energia- ja ympäristöturvallisuuden alalla Suomi tuki energiatehokkuutta ja vihreää jälleenrakennusta. Kansainvälisten rahoituslaitosten kautta toteutetuilla hankkeilla säästettiin 385 megawattitunnin edestä sähköä ja vähennettiin hiilidioksidipäästöjä 333 tonnilla. Suomi rahoitti myös YK:n ympäristöohjelman UNEPin työtä ympäristövaurioiden seuraamiseksi ja vihreän elpymisen tukemiseksi sekä Ilmatieteen laitoksen hanketta, jonka tuloksena Ukraina kytkettiin eurooppalaiseen säävaroitusjärjestelmään.
Lue lisää