Nato ja Suomi

Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto ja keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija. Suomesta tuli Naton jäsen 4.huhtikuuta 2023.

Naton periaatteet on kirjattu Naton perussopimukseen eli Pohjois-Atlantin sopimukseen. Naton tehtävänä on taata jäsenvaltioidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee puolustamaan jäsenvaltioitaan tarpeen vaatiessa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenvaltioiden antaman poliittisen ohjauksen alainen.

Kullakin Naton jäsenvaltiolla on pysyvä delegaatio Brysselissä sijaitsevassa Naton päämajassa. Naton neuvosto on järjestön tärkein päätöksentekoelin ja päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen. Neuvosto tapaa eritasoisissa kokoonpanoissa. Naton neuvoston puheenjohtaja on Naton pääsihteeri, joka auttaa jäsenvaltioita pääsemään sopimukseen keskeisistä kysymyksistä.

Natoon kuuluu tällä hetkellä 32 jäsenvaltiota, joista 23 on myös Euroopan unionin jäseniä. Kaikki pohjoismaat kuuluvat Natoon.

Liittyminen Naton jäseneksi on poliittinen prosessi, joka perustuu Naton perussopimuksen kymmenenteen artiklaan. Sen mukaan Naton jäsenyys on avoin mille tahansa Euroopan valtiolle, jolla on edellytyksiä edistää Naton perussopimuksen periaatteita ja myötävaikuttaa alueen turvallisuuteen. Lisäksi Nato on asettanut tiettyjä poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia vaatimuksia uusille jäsenvaltioille.  Naton jäsenvaltiot tekevät päätöksen uuden jäsenen kutsumisesta yksimielisesti.

Suomi haki Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022 ja siitä tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023.

Suomen ja Naton yhteistyön historia

Suomen suhteita Natoon hoitaa Suomen pysyvä edustusto Natossa.(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomi osallistui Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Lisäksi Suomi oli Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) jäsen vuodesta 1997. Vuonna 2014 Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (EOP). Laajennettujen mahdollisuuksien yhteistyön lisäksi Suomi edisti Naton, Suomen ja Ruotsin välistä (30+2) yhteistyötä.

Suomi osallistui kumppanimaana Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tällä hetkellä Suomi osallistuu Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon Kosovossa (KFOR) ja Irakissa (NMI). Osallistumalla kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomi edistää kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta.

Kumppanuusyhteistyön keskeinen tavoite oli sotilaallisen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen kansallisen puolustuksen ja kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeita varten. Lisäksi Suomi kävi Naton kanssa säännöllistä poliittista vuoropuhelua molempia kiinnostavista turvallisuuspoliittisista teemoista yhteisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Vuoropuhelulla Suomi edisti omia ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia tavoitteitaan.

Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Päätös hakea Naton jäsenyyttä tehtiin Suomen turvallisuuden lisäämiseksi. Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Jäsenyyden merkittävin vaikutus on se, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

• Lisätietoa Suomen Nato-jäsenyydestä.