Katsaus Brasilian korkeakoulu- ja tutkimusympäristöön

Brasilia kuuluu maailman 10. suurimman tieteen ja innovaatioiden nettoinvestoijan joukkoon ja maa tuottaa 3,2 % koko maailman ja yli puolet Latinalaisen Amerikan tieteellisistä tuloksista. Brasilian TKI-investoinnit ovat n. 1,14 % BKT:sta (v. 2020) ja vuonna 2023 Brasilia nousi 49. sijalle Globaalissa innovaatioindeksissä (GII) LAK-alueen kärkeen. Brasilian hallitus on rakentanut uudelleen kansallista koulutus-, tiede- ja innovaatiorahoitusta historiallisen suurilla lisäbudjeteilla edellisten hallitusten määrärahaleikkauksien jälkeen.

Brasilian korkeakoulu- ja tutkimusympäristö

Brasilian korkeakoulumarkkinat ovat Latinalaisen Amerikan suurimmat ja maailman viidenneksi suurimmat. Yli 203 miljoonaisella väestöllään Brasilia on maailman seitsemänneksi suurin valtio, jonka väestöstä 20 %:lla on kanditason korkeakoulututkinto ja alle 1 %:lla maisterintutkinto. Tätä nykyä Brasiliassa on yhteensä yli 2600 korkeakoulua, joista julkisia on 302 ja loput ovat yksityisiä. Yliopistoissa opiskelee yhteensä yli 9 miljoonaa opiskelijaa, joista 75 % yksityisissä korkeakouluissa ja suurin osa kanditasolla (97 %).

Kansainvälisissä vertailuissa usea Brasilian julkinen yliopisto yltää samoille tai korkeammille ranking-sijoille suomalaisten yliopistojen kanssa ja 95 % maan tieteellisistä tuloksista tuotetaan juuri julkisissa yliopistoissa. Brasiliassa on myös kattava verkosto eri alojen kansallisia ja yksityisiä tiede- ja teknologiainstituutteja ja -laboratorioita, joista monet ovat hyvin korkeatasoisia. Esimerkiksi Campinasin Brazilian Center for Research in Energy and Materials (CNPEM) -tutkimuskeskuksessa sijaitsee Brasilian suurin ja sofistikoitunein tutkimusinfra, synkrotronivalon lähde SIRIUS, jollaisia on vastaavia maailmalla vain Ruotsissa ja Ranskassa.

Brasilian positio globaalilla tieteen ja innovaatioiden kentällä

Brasilia kuuluu maailman kymmenen suurimman tieteen ja innovaatioiden nettoinvestoijan joukkoon. Maa tuottaa 3,2 % koko maailman ja yli puolet Latinalaisen Amerikan tieteellisistä tuloksista, sijoittuen 13. sijalle mm. Venäjän, Iranin, Hollannin ja Turkin edelle. Brasilian TKI-investoinnit ovat n. 1,14 % BKT:sta (v. 2020), josta n. puolet on julkista rahoitusta ja puolet yksityistä. Vuonna 2023 Brasilia nousi 49. sijalle Globaalissa innovaatioindeksissä (GII) nousten Chilen ohi LAK-alueen kärkeen.

Eniten viitattujen artikkelien vertailussa Brasilia on globaalin tieteen huipulla erityisesti insinööritieteiden, kemian ja maataloustieteen aloilla. Kun katsotaan Brasilian suhteellista osallistumista globaaliin tieteelliseen tuotantoon, erottuvat parasitologia, trooppinen lääketiede, odontologia, maataloustiede ja metsätalous tärkeimpien tieteenalojen joukossa. Kansainvälistä yhteistyötä brasilialaiset tutkijat tekevät eniten yhdysvaltalaisten, englantilaisten, saksalaisten, espanjalaisten ja portugalilaisten kollegojen kanssa.

Brasilian kansallinen korkeakoulutus- ja TTI-politiikka

Brasilian nykyhallituksen agendalla yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja inkluusio sekä digitalisaatio ovat prioriteetteja kaikilla sektoreilla, ml. korkeakoulutuksessa ja TTI-toiminnassa. Tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriö (MCTI) ja opetusministeriö (MEC) pyrkivät myös tiivistämään keskinäistä yhteistyötään yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseksi. Ministeriöiden yhteisenä haasteena on laskenut kiinnostus korkeakouluopintoihin, osaajapula ml. tutkijoiden maastamuutto sekä suuret alueelliset erot korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tasossa.

Brasilian kansallisena tavoitteena on nostaa väestön korkeakoulutusastetta ja erityisesti lisätä tohtorien määrää ja innovaatioita. Kansallisen korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan keinoin pyritään houkuttelemaan lisää brasilialaisia nuoria korkeakouluopintoihin sekä tutkijoita palaamaan maahan ja pysymään maassa. Kansainvälisessä yhteistyössä korostetaan erityisesti brasilialaisten yliopistojen kotikansainvälistymistä sekä lyhytaikaista opiskelija- ja tutkijavaihtoa sekä yhteistutkintoja. Kansallisesti ei tultane rahoittamaan kokonaisten tutkintojen suorittamista ulkomailla, paitsi tarkkaan rajatuilla strategisesti tärkeillä aloilla, kuten opettajankoulutuksessa. Toisaalta Brasilia tarjoaa apurahoja erityisesti muualta Latinalaisesta Amerikasta ja Globaalista Etelästä tuleville opiskelijoille, joko lyhytaikaiseen vaihtoon tai suorittamaan kokonaisia tutkintoja.

Lisäksi Brasiliassa pyritään tasa-arvoistamaan korkeakoulutuksen saatavuutta. Opintojen saatavuutta tasoittavan kiintiöjärjestelmän lisäksi hallitus pyrkii laajentamaan julkisten korkeakoulujen verkostoa sekä parantamaan julkisen peruskoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen laatua. Alueellisen eriarvoisuuden tasoittaminen tullee näkymään myös korkeakoulujen institutionaalisen kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä, jolla pyrittäneen tukemaan erityisesti niitä yliopistoja, jotka eivät vielä ole riittävästi edistyneet kansainvälistymisessään. Lisäksi edistetään avoimen tieteen tasa-arvoa, jotta kaikilla brasilialaisilla tutkijoilla olisi pääsy kansainvälisiin laatujulkaisuihin.

Brasilian kymmenvuotinen kansallinen koulutussuunnitelma (Plano Nacional de Educaçao) on tulossa päätökseen kesällä 2024. Joidenkin arvioiden mukaan suunnitelman 20 tavoitteesta olisi toteutumassa vain kolme, jotka liittyvät kaikki korkeakoulutukseen, ml. korkeakouluopettajien koulutustason nostaminen, maisteri- ja tohtoriopiskelupaikkojen lisääminen sekä peruskouluopettajien korkeakoulutusasteen nostaminen. Parhaillaan on keskustelussa myös ehdotus uudeksi kymmenvuotissuunnitelmaksi vuosille 2024-2034.

Myös MCTI on kehittämässä uutta kansallista tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategiaa, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2024. Agendalla on kansallisen TTI-järjestelmän elvyttäminen, laajentaminen ja vahvistaminen, yritysten innovaatioiden tuki, strategiset kansalliset projektit ja sosiaalinen kehitys. Keskusteluissa on painotettu mm. kansallisen tieteellisen kapasiteetin ja tuotannon sekä teknologisen omavaraisuuden vahvistamista, tutkijoiden pysymistä Brasiliassa, avoimen tieteen kehittämistä sekä alueellisesti tasa-arvoista sosiaalista kehitystä. Kansallista keskustelua tuodaan yhteen kansallisessa Tiede, teknologia ja innovaatiokonferenssissa Brasiliassa heinäkuun 2024 lopulla.

Brasilian kansallinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus

Presidentti Luiz Inácio Lula da Silva kokoontui heti kautensa alussa tammikuussa 2023 liittovaltion yliopistojen rehtorien kanssa, osoittaen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tärkeyttä hallituksen agendalla. Hallitus myönsikin vuonna 2023 historiallisen suuria lisäbudjetteja brasilialaiselle tutkimukselle, korkeakoulutukselle ja innovaatiotoiminnalle. Edelliset hallitukset leikkasivat Brasilian kansallisia koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja merkittävästi. Vuosina 2014-2022 mm. tutkimusrahoitus ja maan johtavien tiede- ja teknologiarahoittajien budjetit pienenivät n. 60 %:lla. Lisärahoituksesta huolimatta erityisesti liittovaltion rahoittamien korkeakoulujen rahoitustilanne on ollut edelleen heikko.

Useiden liittovaltion yliopistojen ja instituuttien työntekijät ovat olleet lakossa huhtikuun 2024 puolivälistä lähtien, vaatien mm. palkkojen ja budjettien mukauttamista, aiempien hallitusten hyväksymien säädösten kumoamista ja työurien tasa-arvoisempaa uudelleenmäärittelyä. Hallitus on suhtautunut neuvotteluihin myönteisesti ja pyrkinyt löytämään ratkaisuja. Toukokuussa hallitus lupasi liittovaltion yliopistojen ja instituuttien opettajille merkittäviä palkankorotuksia vuosille 2025 ja 2026. Kesäkuussa (10.6.2024) hallitus ilmoitti lisäbudjetista vuoden 2024 juoksevien kulujen kattamiseksi, minkä lisäksi julkaistiin koulutuksen kasvuohjelma (Programa de Aceleraçao do Crecimento, PAC), jossa yhteensä n. 1,7 miljardia euroa myönnetään vuoteen 2026 mennessä liittovaltion yliopistoille ja instituuteille infrastruktuurin vahvistamiseksi, 10 uuden yliopistokampuksen ja 100 uuden liittovaltion instituuttiyksikön perustamiseksi sekä yliopistollisille sairaaloille, ml. kahdeksan uuden sairaalan rakentamiseksi. Lisäksi neuvottelut koskien työurien uudistamista jatkuvat edelleen.

 

Lue koko katsaus täältä

 

Lisätietoja: Johanna Kivimäki, korkeakoulu- ja tiedepoliittinen erityisasiantuntija, Team Finland Knowledge -verkosto, Suomen Konsulaatti, São Paulo