Kauppapolitiikan syksy on tuulinen

Suomen EU-puheenjohtajakaudella kauppapolitiikan syksyä ovat hallinneet monenvälisen kauppajärjestelmän kriisi, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota ja EU:n laajan kauppa-agendan edistäminen. Mitä ajankohtaista kauppapolitiikan saralla tapahtuu seuraavaksi? Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan neljännessä jaksossa haastattelussa kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

Tuomas Lähteenmäki haastatteli yksikönpäällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaata.

“EU-puheenjohtajuus on ehdottomasti tuonut oman sykäyksensä kuluvaan syksyyn. Pöydällä ovat olleet erityisesti monenkeskisen kauppajärjestelmän kohtaamat haasteet, EU:n kauppapoliittisten intressien edistäminen suhteissa muun muassa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, sekä tietysti taustalla EU:n kauppapolitiikan suunta uuden komission astuessa virkaan”, sanoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

Uutisessa mainittu henkilö
Yksikönpäällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

Vaaranmaa on tehnyt lähes koko uransa ulkoasianhallinnossa kauppapoliittisten kysymysten parissa. Uralle on mahtunut kaksi komennusta Maailman kauppajärjestö WTO:hon liittyvien tehtävien parissa Genevessä sekä neljä vuotta Pariisissa Suomen OECD-edustustossa. Ulkoministeriön palvelukseen v.1997 tullut Vaaranmaa on johtanut kauppapolitiikan yksikköä viimeiset kaksi vuotta.

Vaaranmaa tunnistaa tarpeen avata kauppapolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia teemoja myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja nostaa esille aiheita, jotka ovat jääneet syksyllä hieman vähemmälle huomiolle mediassa.

“Ensinnäkin nostaisin esille WTO:n ja monenkeskisen kauppajärjestelmän haasteet. Vuoden lopulla on tärkeää pitää silmällä, mitä tapahtuu kaupan kansainväliselle sääntöjärjestelmälle ja erityisesti WTO:n riitojenratkaisulle”, Vaaranmaa toteaa.

WTO:n riitojenratkaisu on ollut avainasemassa kansainvälisen kaupan kiistojen selvittämisessä. Nyt sen valituselimen toiminta on pysähtymässä, sillä Yhdysvallat estää uusien jäsenten valinnat. Käytännössä tilanne johtaa toiminnan halvautumiseen.

“Näen huolestuttavana, että kauppakiistojen sääntömääräinen ratkaisumenettely ajetaan alas. On ilmiselvää, että kauppariidat eivät tällä vähene. Riskinä on, että yksipuoliset kauppatoimet lisääntyvät. Erilaiset kaupan esteet ovat viennistä ja tuonnista riippuvaiselle Suomelle myrkkyä. Monenkeskinen järjestelmä vähentää kaupankäynnin epävarmuutta. Sen ylläpito on tärkeää, mutta samoin sen uudistaminen”, summaa Vaaranmaa.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen vastakkainasettelun välissä oleva Euroopan unioni pyrkii löytämään omaa polkuaan. Helppoa se ei ole. Mitä kauppapolitiikassa mahtaa lähitulevaisuudessa tapahtua?

Esiin nousee kaksi seuraamisen arvoista kehityskulkua. On tärkeä seurata, minkälaisen suunnan EU:n kauppapolitiikka ottaa uuden komission työohjelmassa. Kiristyvään globaaliin kilpailuun vastaaminen on varmasti agendalla”, sanoo Vaaranmaa.

"Toiseksi, on mielenkiintoista katsoa, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut etenevät. On aivan mahdollista, että väliaikainen sopu löytyy. Tämä ei kuitenkaan tule ratkaisemaan maiden välistä strategisen tason vastakkainasettelua. Samaan aikaan EU:n tulee pitää huolta omista eduistaan tuulisessa maailmassa,” jatkaa Vaaranmaa.

Haasteita ja huolenaiheita kauppapolitiikassa siis piisaa. Miten Suomi ja ulkoministeriö ovat valmistautuneet näihin haasteisiin?

“Teemme työtä sen eteen, että voimme edelleen ylläpitää ja kehittää kaupan kansainvälistä sääntöjärjestelmää. Suomi ajaa EU:ssa kunnianhimoista ja avointa kauppapolitiikkaa. Suomen etuna on edistää globaalisti reilua kilpailua”, tiivistää Vaaranmaa.

“On sanottava, että on ollut erittäin hienoa havaita, että kauppapolitiikka kiinnostaa aivan toisella tavalla kuin vaikkapa 15 vuotta sitten. Se mielletään – kuten oikein on – aktiiviseksi ja tärkeäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa. Toivon, että tämä hyvä kehitys jatkuu. Kansainvälinen kauppa on meille elinehto tulevaisuudessakin," summaa Vaaranmaa.

Katso Pasi-Heikki Vaaranmaan video:

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-puheenjohtajakauden kärkiteemoja käsitellään Kestävää ulkopolitiikkaa -videosarjassa. Katso alta jo julkaistut jaksot:

Hybridiuhat, Satu Mattila-Budich

Sarjan ensimmäisessä jaksossa Satu Mattila-Budich kertoo työstään hybridisuurlähettiläänä ja miten Suomi EU:n neuvoston puheenjohtajana on tuonut hybridiuhat EU-kokousten agendalle.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka? Hanna Lehtinen

Sarjan toisessa jaksossa Suomen edustaja Brysselissä kokoontuvassa EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuulumiset.

Rauhanvälittäjä, Pekka Haavisto

Miten rauhanvälitys näkyy Suomen ulkosuhteiden hoidossa? Sarjan kolmannessa jaksossa haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto.