Rauhanvälityksen merkitys kasvaa maailmalla

Suomi tunnetaan maailmalla ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden edistäjänä. Miten rauhanvälitys näkyy Suomen ulkosuhteiden hoidossa? Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan kolmannessa jaksossa haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Suomella on ollut pitkäaikainen rooli kansainvälisessä rauhanvälityksessä. Konfliktinehkäisy ja rauhanrakennus ovatkin ottaneet vankan aseman Suomen ulkopolitiikan vahvistuvana painopistealueena.

“Suomi tuntee vastuuta kansainvälisestä rauhasta ja haluaa vaikuttaa näkyvästi sen ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Meidät tunnetaan välitystoiminnassa realistisena ja ratkaisukeskeisenä kumppanina”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto Valtioneuvoston linnan työhuoneessa.

Haavisto on tehnyt pitkän uran kansainvälisten asioiden parissa. Hän on toiminut YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n sotien ympäristövaikutusten selvitystyön puheenjohtajana muun muassa Balkanilla, Afganistanissa, Irakissa ja Euroopan Unionin erityisedustajana Sudanissa sekä ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

“Suomi painottaa rauhanvälityksessä inklusiivisuutta eli sitä, että kestävän rauhan takaamiseksi yhteiskunnan keskeisten toimijoiden tulee olla mukana rauhanprosesseissa. On todistettu, että erityisesti naisten ja nuorten osallistaminen rauhanprosesseissa tuo neuvotteluihin tärkeää siviiliväestön näkökulmaa, mikä itsestään heijastuu rauhan kestävyyteen”, Haavisto kuvailee.

“Nuorten osuus maailman väestöstä on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan ja noin 600 miljoonaa nuorta elää hauraissa tai konfliktista kärsivissä maissa. On tärkeää tunnustaa ja tunnistaa nuorten potentiaali sekä aktiivinen rooli konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa, sekä konflikteista toipuvissa tilanteissa”, Haavisto jatkaa.

Rauhanvälitys on osa myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EU:n ulkosuhdehallinnossa rauhanvälitysasioista vastaa rauhanrakennuksen, ennaltaehkäisyn ja välitystoiminnan yksikkö. Suomi tukee ulkosuhdehallintoa yksikön rauhanvälityskyvyn vahvistamisessa.

“Rauhanvälitys on näkynyt myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Olen vieraillut kaksi kertaa Sudanissa Euroopan unionin erityisedustajan roolissa. Suomella oli näkyvä rooli alueellisten toimijoiden välisten keskusteluiden fasilitoimisessa ja rauhansopimuksen allekirjoittamisen mahdollistamisessa", Haavisto sanoo.

“On hyvä pitää mielessä, että Euroopan unionia voidaan itsessään pitää onnistuneena rauhanprojektina. Myös EU:n globaalistrategia (2016) on nostanut rauhanvälityksen yhdeksi keskeisistä ulkosuhdehallinnon instrumenteista. EU:n rauhanvälityksen etuna on laajat verkostot muihin alan toimijoihin, joita ovat esimerkiksi YK, Afrikan unioni ja kansalaisjärjestöt”, Haavisto tiivistää.

Viime vuosikymmenien saatossa Suomi on rakentanut vahvaa roolia rauhanvälitystyössä. Tätä osaamista ovat kasvattaneet eritoten rauhannobelisti ja presidentti Martti Ahtisaaren lisäksi esimerkiksi Sakari Tuomioja, joka toimi YK:n pääsihteerin välittäjänä Kyproksen kriisissä 1964. Myös Harri Holkeri toimi Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä, kun ns. Pitkäperjantain sopimus solmittiin keväällä 1998. Lisäksi Elisabeth Rehnillä oli monia merkittäviä konfliktien ehkäisyyn liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi YK:n pääsihteerin erityisedustajana toimiminen Sarajevossa 1999.

“Suomen yleiset vahvuudet, kuten tasa-arvon edistäminen, tuovat meille asiantuntijuutta myös rauhanvälitykseen liittyvissä kysymyksissä. Meillä on erinomaista osaamista uskonnollisten ja perinteisten rauhantekijöiden tukemisessa sekä vaikkapa tällä hetkellä hyvin ajankohtaisessa vesidiplomatiassa”, mainitsee Haavisto.

“Suomalaisilla on rauhanvälitystyöhön myös sopiva erityisominaisuus. Olemme erittäin hyviä asettumaan neuvotteluissa osapuolten kanssa samalle tasolle. Tähän vaikuttaa osaltaan myös se, ettei meillä ole kolonialistista perintöä”, Haavisto summaa.

Rauhanvälityksestä keskusteltaessa ei voida välttyä olemassa olevien kriisien ja konfliktien tarkastelusta. Maailmanpolitiikassa eletäänkin levottomia aikoja.

“Rauhantyö ei tosiaan ole vielä valmis. Maailmalla on jatkuvasti käynnissä aktiivista välitystyötä tarvitsevia konflikteja. Näitä ovat esimerkiksi Itä-Ukrainan kriisi, Afrikan sarven alueen levottomuudet sekä Lähi-idän ja varsinkin Syyrian vaikea tilanne. On hyvä myös pohtia, mitä EU voisi tehdä enemmän esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, varsinkin Venezuelassa”, Haavisto toteaa.

“Pidän hyvin tärkeänä, että kiinnostus rauhanvälitykseen on ammattimaisen virkamieskunnan ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden lisäksi nähtävissä myös suomalaisilla nuorilla sekä opiskelijoilla. Nuorisojärjestöt ovat olleet aktiivisia muun muassa YK:ssa Nuoret, rauha ja turvallisuus –teeman edistämisessä. Tämä aktiivisuus raivaa tietä tulevaisuuden rauhanvälitystyöhön ja ylläpitää vahvoja perinteitämme”, Haavisto muistuttaa.

Katso Pekka Haaviston video:

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoja käsitellään Kestävää ulkopolitiikkaa -videosarjassa. Katso alta jo julkaistut jaksot:

Hybridiuhat, Satu Mattila-Budich

Sarjan ensimmäisessä jaksossa Satu Mattila-Budich kertoo työstään hybridisuurlähettiläänä ja miten Suomi EU:n neuvoston puheenjohtajana on tuonut hybridiuhat EU-kokousten agendalle.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka? Hanna Lehtinen

Sarjan toisessa jaksossa Suomen edustaja Brysselissä kokoontuvassa EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuulumiset.