Twinning: Azerbaidzhan matkalla kohti parempaa ilmanlaatua

Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus ovat olleet kehittämässä Azerbaidzhanin ilmanlaadun seurantajärjestelmää kaksi- ja puolivuotisella Twinning-hankkeella. Hanke toteutettiin yhteistyössä Azerbaidzhanin ekologia- ja luonnonvara-asioista vastaavan ministeriön kanssa ja sen puitteissa tehtiin 80 asiantuntijamatkaa Bakuun ja muualle maahan. ”Twinning-hanke on oppimiskokemus siinä mukana oleville organisaatioille ja ihmisille”, korostaa hanketta Bakussa koordinoinut Katja Lovén.

Neuvonantaja Katja Lovén ja asiantuntija Pia Anttila tutustumassa Bakun ilmanlaadun mittausasemiin paikallisten yhteistyökumppaneiden opastuksella.
Hanketta edunsaajamaassa koordinoinut neuvonantaja  Katja Lovén ja asiantuntija Pia Anttila tutustumassa Bakun ilmanlaadun mittausasemiin paikallisten yhteistyökumppaneiden opastuksella. Kuva: Aygul Khalilova.

Hankkeista kilpaillaan asiantuntijuudella

Marraskuussa 2016 alkaneen hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ympäristön tilan seurantaa Azerbaidzhanissa. Suomen lisäksi hanketta toteuttaneessa konsortiossa olivat Euroopan unionin jäsenmaista mukana Itävalta ja Latvia.

EU-jäsenmaat kilpailevat Twinning-hankkeista tarjouskilpailuissa, joissa valinnan hankkeen toteuttajasta tekee edunsaajamaa. Kilpailu hankkeista on usein kovaa ja kumppaneiden valinnassa on syytä pohtia tarjouksen muodostamaa kokonaisuutta. Azerbaidzhanin osalta EU-maiden konsortion rakenne ja työnjako oli tarkkaan mietitty jo hanketarjouksen valmisteluvaiheessa.

”Ilmatieteen laitoksella oli aiempaa kokemusta hankeyhteistyöstä Itävallan ympäristöviraston kanssa ja yhteistyö voitiin näin rakentaa kummankin organisaation vahvuuksia hyödyntäen. Latvian ympäristö-, geologia- ja meteorologiakeskus toi hankekonsortioon puolestaan sekä venäjän kielen taitoisia asiantuntijoita että osaamista Azerbaidzhanissa käytössä olevasta mittauslaitteistosta. Latvialla on entisenä neuvostomaana ja uutena EU-jäsenmaana kokemusta siitä, miten neuvostoaikainen järjestelmä on saatu päivitettyä EU-kriteerit täyttäväksi moderniksi mittausjärjestelmäksi”, kertoo Katja Lovén.

Asiantuntija Jari Walden tutustuu ilmanlaadun analyysien tekoon ministeriön laboratoriossa.
Asiantuntija Jari Walden tutustuu ilmanlaadun analyysien tekoon ministeriön laboratoriossa. Kuva: Katja Lovén.

Hyötyä koko yhteiskunnalle

Huolimatta osin haastavastakin toimintaympäristöstä, saavutti hanke kaikki sille asetetut tavoitteet. Toiminnan laadukkuus todettiin myös keväällä 2018 komission tilaamassa ulkopuolisessa arvioinnissa.

Ilmanlaadun seurantaa tehdään Azerbaidzhanissa edelleen pitkälti manuaalisesti ja vanhentunein metodein. Ero Suomeen, joka on ilmanlaadun mittaamisessa maailman kärkimaita, on valtava. Hankkeen aikana rakennettiin Azerbaidzhanin ilmanlaadun seurantajärjestelmän uudistamisen tueksi toimintasuunnitelma, johon ekologia- ja luonnonvara-asioista vastaava ministeriö sitoutui.

Näkyvyyteen ja tuloksista viestimiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Hanke järjesti omia seminaareja ilmanlaatuun liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi, minkä ohella se oli mukana myös EU:n delegaation järjestämissä tapahtumissa.

”Tietoisuuden lisäämisen kannalta oli tärkeää, että paikallinen ministeriö sitoutui tavoitteeseemme tehdä mittaustuloksista julkisia. Nyt ministeriön verkkosivuille kootaan reaaliaikaista seurantadataa yhdeltä Bakun mittausasemalta. Tämä pitää ilmanlaatukysymyksiä esillä, vaikka itse hanke onkin jo päättynyt”, Lovén toteaa.

Azerbaidzhanin sitoutumista uudistamis- ja kehittämistyöhön osoittaa myös maan tekemä päätös mittausasemaverkoston vahvistamisesta uusilla automaattisilla mittausasemilla vuosina 2019–2023. Azerbaidzhan suunnittelee hankkivansa 25 automaattista, modernilla teknologialla toimivaa ilmanlaatuasemaa. Ensimmäiset viisi uutta asemaa tulevat Bakuun, loput Bakun lisäksi eri puolille maata.

Ongelmat ratkeavat yhteistyöllä

Kuten kansainvälisessä hankeyhteistyössä usein, oli tälläkin hankkeella omat vaikeutensa, jotka hidastivat etenemistä erityisesti alkuvaiheessa ja liittyivät niin kommunikaatioon kuin työtiloihinkin.

Ongelmia ratkottiin yhteistyönä. Hanketoimijoiden lisäksi keskustelussa olivat mukana EU:n delegaatio sekä Suomen kiertävä suurlähettiläs – näiden tahojen rooli tilanteen vakauttamisessa olikin keskeinen. Lopullisesti asioista saatiin sovittua vuodenvaihteessa 2017–2018. Azerbaidzhaniin nimitettiin alkuvuodesta 2018 myös uusi ympäristöministeri, jonka kanssa yhteistyö sujui erinomaisesti.

”Saimme hanketiiminä vahvaa tukea suurlähettiläs Arja Makkoselta sekä EU:n delegaatiolta, jossa oltiin tyytyväisiä hankkeen aikaansaamiin tuloksiin. Uusi ympäristöministeri oli alusta alkaen hyvin sitoutunut hankkeeseen ja osoitti paikallisille toimijoille luottavansa näiden osaamiseen. Tämä oli tärkeä signaali”, Katja Lovén kertoo.

Assistentit ovat RTA:n oikea ja vasen käsi: heidän roolinsa on tärkeä etenkin maassa, jossa harva osaa englantia. Kuvassa RTA Katja Lovén yhdessä assistenttiensa Rahila Karimovan ja Gunel Soltanovan kanssa.
Assistentit ovat hanketta koordinoivan neuvonantajan oikea ja vasen käsi: heidän roolinsa on tärkeä etenkin maassa, jossa harva osaa englantia. Kuvassa Katja Lovén (vas.) yhdessä assistenttiensa Rahila Karimovan ja Gunel Soltanovan kanssa. Kuva: Rahila Karimova.

Twinning on oppimisen väline

Twinning-hanke tarjoaa sekä edunsaajamaalle että hanketta toteuttaville EU:n jäsenmaiden asiantuntijoille mahdollisuuden oppimiseen ja osaamisen vahvistamiseen.

”Edunsaajamaata yhteistyö tukee toiminnan kehittämisessä, mutta myös hanketta toteuttavien asiantuntijoiden osaaminen vahvistuu, kun jäsenmaassa sovellettavia käytäntöjä joutuu pohtimaan suhteessa edunsaajamaan tilanteeseen. Erilainen toteutusympäristö ohjaa lähestymään asioita uudesta näkökulmasta, joka voi olla hyödyllinen oman organisaation kehittämisessä”, Lovén pohtii.

Yhden asian Katja Lovén kertoo oppineensa Bakussa kantapään kautta: omat odotukset kannattaa mitoittaa vastaamaan työskentely-ympäristön tilannetta. Rimaa on hyvä oppia laskemaan, mikäli tämä helpottaa hankkeen etenemistä. Lisäksi jokapäiväisessä elämässä tulee usein eteen erilaisia käytännön ongelmia, joita ratkomalla pääsee näkemään, miten ympäröivä yhteiskunta toimii. Tällä on vahva yhteys kulttuurin ymmärtämiseen.

”Hankkeisiin kannattaa mennä sillä asenteella, että niissä oppii”, Lovén tiivistää.

Suomi ja Azerbaidzhan Twinningissä

Twinning-hankkeet rakentuvat EU-jäsenmaiden ja edunsaajamaiden tiiviille yhteistyölle. Aikaansaadut tulokset jäävät sellaisinaan edunsaajamaan hyödynnettäviksi, mikä tukee osaltaan hankkeisiin sitoutumista. Työskentely hankkeissa perustuu kollegiaalisuudelle ja yhteistyötä tehdään saman tasoisten toimijoiden kanssa. Suomessa Twinning-toimintaa koordinoi ulkoministeriön Twinning-tiimi. Myös Suomen edustustoverkosto on mukana tukemassa suomalaisia Twinning-toimijoita edunsaajamaissa.

Azerbaidzhan on ollut aktiivinen Twinning-toimija – viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana siellä on naapuruuspolitiikan itäisistä kumppaneista toteutettu Ukrainan jälkeen eniten Twinning-hankkeita. Suomalaisille Twinning-toimijoille Azerbaidzhan on kuitenkin vielä jäänyt etäiseksi. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen hankkeen lisäksi maassa on toteutettu suomalaisten toimesta vain yksi koulutussektorin hanke vuosina 2015–2017.

Eerikki Vainio

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana ulkoministeriön TAIEX ja Twinning -tiimissä.