Nuoret rauhanlähettiläät ratkaisevat konflikteja ja murtavat kostonkierteitä

Ulkoministeriö toteuttaa rauhaa ja sovintoa edistäviä viestintähankkeita Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa. Arviolta vuoteen 2023 kestävien hankkeiden tavoitteena on kannustaa nuoria rauhantyöhön ja mediavaikuttamiseen. Hankkeista vastaa ministeriön viestintäosasto.

Alyas Rahimi ja Faradis Farhat osallistuivat Kabulissa järjestettyyn työpajaan. Kuva: Ango
Alyas Rahimi ja Faradis Farhat osallistuivat Kabulissa järjestettyyn työpajaan. Kuva: Ango

Irakin ja Afganistanin Salam -ohjelma toteutettiin järjestämällä nuorille muutaman päivän kestäviä työpajoja loppuvuodesta 2019 ja 2020. Työpajoissa on keskusteltu muun muassa tarinankerronnasta, mediatyöstä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä rauhan ja sovinnon edistämisestä. Työpajojen jälkeen nuoret nimettiin rauhanlähettiläiksi.

Irakilainen Ornina Henry Serkis osallistui Erbilissä järjestettyyn työpajaan jo toistamiseen.

”Tuntuu uskomattomalta osallistua ohjelmaan ensin harjoittelijana ja vuoden päästä valmentajana. Tunnen suurta vastuuta”, Serkis kuvailee.

Ornina Henry Serkis osallistui Erbilissä rauhanohjelman työpajaan toistamiseen, jälkimmäisellä kerralla valmentajana. Kuva: Tech4Peace

Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa nuoria kiinnosti erityisesti omien asenteiden ja työn vaikutus paikallisiin yhteisöihin ja maan rauhankehitykseen. Osallistujat pohtivat myös käytännön ratkaisuja konflikteihin.

”Monet afganistanilaiset toimittajat kirjoittavat sodasta. Itse haluan kertoa rauhasta, sillä tarvitsemme myös myönteisiä tarinoita”, toimittaja Khalil Ahmad Habibi sanoo.

Vuonna 2019 käynnistetyn Salam -hankkeen toteuttaa ulkoministeriölle suunnittelutoimisto Måndag. Mukana on myös paikallisia nuorisojärjestöjä sekä rauhantyöstä kiinnostuneita suomalaisnuoria. Ohjelmaan tuli hakemuksia yhteensä yli 1 100 ja sosiaalisessa mediassa hanke saavutti viime vuonna ennätyksellisen, yli 2,2 miljoonan yleisön.

Somaliassa murretaan kostonkierteitä

Somalian projektissa rauhaa käsitellään anteeksiannon ja kostonkierteen näkökulmista. Anteeksiannolla on Somaliassa erityinen asema, sillä esimerkiksi eri klaanien välinen eriarvoisuus ja yhteentörmäykset lisäävät kostonkierrettä yli sukupolvien. Myös Somaliassa nuoret ovat keskeinen kohderyhmä.

”Somaliassa nuorten ovat vaarassa syrjäytyä ja heidät jätetään usein poliittisten päätösten ja yhteisön ulkopuolelle. Nuoret kokevat, että heitä hyväksikäytetään eri sodissa, kuten Al-Shabaabin, hallituksen ja klaanien välisissä konflikteissa”, hankkeen toteutuksesta vastaava Wali Media Production Centre viestintätoimiston johtaja Wali Hashi perustelee.

Anteeksiannon ohjelmassa on tähän mennessä kuvattu Somalian televisiossa esitettäviä lyhytdokumentteja. Ensimmäinen dokumentti kertoo Abdirizaq Ahmedista. Kun poika oli 8-vuotias, hänen tätinsä sitoi pojan kädet köydellä rangaistuksena lampaiden karkaamisesta. Ahmedin kädet tulehtuivat ja myöhemmin ne piti amputoida. Tänä päivänä Ahmed on antanut tädilleen anteeksi ja käy puhumassa nuorille anteeksiannon puolesta. Ahmed on nimitetty projektin rauhanlähettilääksi.

 

Lisätietoja:

Rim Mezian, viestintäsuunnittelija, alueviestinnän yksikkö, puh. +358 295 351 905. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi