Keskituloa kohti kipuavan Nepalin kanssa vahvistetaan kaupan ja kehityksen kosketuspintoja

Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisen kumppanimaa Nepalin odotetaan nousevan vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta vuonna 2026. Suomen ja Nepalin diplomaattisuhteet solmittiin 50 vuotta sitten. Suomi pyrkii monipuolistamaan kumppanuutta Nepalin kanssa ja lisäämään kaupallistaloudellista yhteistyötä, kaupan ja kehityksen kosketuspintoja hyödyntäen.

Suomi on UN Womenin suurin rahoittaja Nepalissa. Kuvan hedelmäyrittäjät Kavren alueella ovat saaneet järjestöltä tukea ja koulutusta osaamisensa ja yritystoimintansa kehittämiseen. Kuva: Srijana Bhatta.

Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa Nepal on ottanut edistysaskeleita viime vuosikymmenten aikana ja saavuttanut merkittäviä kehitystuloksia. Samaan aikaan maa on kohdannut kriisejä ja luonnonkatastrofeja: kymmenvuotinen sisällissota päättyi vuonna 2006 ja maan historian tuhoisin maanjäristys tapahtui 2015. Koronapandemia puolestaan koetteli Nepalin haurasta terveydenhuoltojärjestelmää ja iski voimakkaasti turismista ja rahalähetyksistä riippuvaisen maan talouteen. Nepal ja nepalilaiset ovat kuitenkin osoittaneet resilienssinsä.

Maan talous on hiljalleen elpymässä ja kasvu on viime vuosina ollut maltillista, mutta tasaista. Köyhyys on vähentynyt, koulutustaso noussut merkittävästi ja vuoden 2015 perustuslaki on edistänyt tasa-arvoa. Näiden kehitysaskelien myötä Nepal on nousemassa vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta (Least Developed Countries, LDC) vuonna 2026. Suomi edistää yhdessä muiden kansainvälisten rahoittajamaiden kanssa Nepalin tavoitetta nousta keskitulon maiden joukkoon lähivuosina.

Tuloksia pitkäjänteisellä yhteistyöllä

Suomen ja Nepalin pitkäaikainen kumppanuus on painottunut kehitysyhteistyöhön. Suomi on 1980-luvulta alkaen tukenut Nepalia muun muassa metsätaloudessa, vesihuollossa, sanitaation ja hygienian parantamisessa sekä opetusalalla. Nykyinen yhteistyö keskittyy lisäksi sukupuolten välisen tasa-arvon sekä sosiaalisen inkluusion edistämiseen.

Suomen ja Nepalin kahdenvälisellä kehitysyhteistyöllä on saavutettu merkittäviä tuloksia. Pitkäjänteisen yhteistyön myötä yli kaksi miljoonaa ihmistä Nepalissa on saanut puhdasta juomavettä. Kehitys opetussektorilla on ollut vaikuttavaa: kun Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa alkoi, osasi vain viidesosa väestöstä lukea. Nykyään lukutaitoisten osuus on noin 76%, ja etenkin naisten osuus on suhteessa noussut merkittävästi. Suomen tuki on kohdistunut erityisesti sukupuolten tasa-arvoon, mikä näkyy varsinkin paikallistason päätöksenteossa sekä naisten taloudellisen aseman kohentumisessa ja syrjivien käytäntöjen vähentymisessä.

Suomen ja Nepalin välistä yhteistyötä pidetään hyvänä esimerkkinä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta kehitysyhteistyöstä, joka perustuu yhteiseen omistajuuteen ja aitoon kumppanuuteen. Vuonna 2022 julkaistussa kehityspolitiikan tulosraportissa onnistumiseksi on kuvattu erityisesti maan aloitteellista otetta yhteistyössä. Nepalin sitoutumisesta kehitysyhteistyöhön kertoo esimerkiksi se, että maa on rahoittanut myös itse suurta osaa yhteisistä hankkeista.

Diplomaattisuhteet puoli vuosisataa

Suomen ja Nepalin diplomaattisuhteiden juhlavuotta juhlistettiin Katmandun suurlähetystöllä marraskuussa 2024. Kuvassa Nepalin varapresidentti Ram Sahaya Yadav, Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja Suomen Nepalin suurlähettiläs Riina-Riikka Heikka. Kuva: Srijana Bhatta.


 

Suomen ja Nepalin väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1974. Tänä vuonna on vietetty suhteiden 50. juhlavuotta. Tämä on tarkoittanut erityisesti kehitysyhteistyön teemojen ja tulosten esillä pitämistä, tiivistä vuoropuhelua keskeisten kumppaneiden kanssa ja suhteiden syventämistä.

Hyviä tuloksia tuottanut kahdenvälinen yhteistyö maiden välillä jatkuu. Kehitysyhteistyön keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Nepalin omaa kantokykyä ja siten vähentää sen tarvetta ulkoiselle rahoitukselle. Jatkossa Suomi korostaa kaupallistaloudellisen yhteistyön lisäämistä Nepalin kanssa.  Tavoitteena on monipuolistaa maiden suhteita ja etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia myös kaupan puolella, Suomen pitkäaikaista ja tuloksellista kehitysyhteistyötä hyödyntäen.