Eteläisen Afrikan maiden velkatilanne vaikea – tuore kyselytutkimus tarjoaa afrikkalaisten taloustieteilijöiden tilannekuvan velkaantumisesta
Tutkimukseen osallistuneiden taloustieteilijöiden mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden vaikeudet velanmaksun kanssa johtuvat maiden huonosta talouspolitiikasta. Myös korruptio sekä ongelmat kansainvälisessä taloudessa saavat kyselyssä mainintoja.
Ulkoministeriö järjesti maanantaina 22. tammikuuta julkistustilaisuuden uuden Debt in developing countries: Expert views from Sub-Saharan Africa –julkaisun tiimoilta. Tilaustutkimus avaa Afrikan maiden velkatilanteen kehittymistä ja sen seurauksia maiden talouksille ja kehitykselle.
Tutkimus on poikkeuksellinen, sillä siinä on hyödynnetty laajasti afrikkalaisten taloustietelijöiden näkemyksiä Afrikan velkatilanteesta. Selvitys on tilattu osana ulkoministeriön rahoittamaa UniPID Development Policy Studies (UniPID DPS) -tutkimusta.
Monien Afrikan köyhimpien maiden velkatilanne on viime vuosina muuttunut kestämättömäksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen monien maiden lainoja annettiin anteeksi, jotta niiden taloudet eivät romahtaisi. Nyt samaiset köyhät maat ovat jälleen velkaantuneet.
”Velanhoitokulut ovat nyt monissa maissa niin suuret, että ne vähentävät merkittävästi maiden mahdollisuutta rahoittaa esimerkiksi koulutusta tai terveydenhoitoa, ja maat pysyvät riippuvaisina kansainvälisestä kehitysrahoituksesta näiden palvelujen rahoittamiseksi”, selittää ulkoministeriön johtava asiantuntija Riikka Laatu.
Kiinan ja yksityisten velkojien rooli kasvanut Afrikassa
Vuosituhannen vaihteessa päävelkojat olivat länsimaita, mutta nykyään Kiina on velkojana suurempi kuin länsimaat yhteensä. Vielä enemmän on lainattu yksityisiltä toimijoilta. Yksityissektorin lainaus koostuu liikkeelle lasketuista joukkovelkakirjoista ja lainoista yksityisiltä pankeilta. Siksi velkajärjestelyistä sopiminen on nyt muuttunut merkittävästi haastavammaksi. Yksityisistä veloista on lisäksi selvästi vähemmän tietoa kuin julkisesta velasta.
Ulkoministeriön rahoittamassa Afrikan maiden velkatilannetta käsittelevässä tilaustutkimuksessa on ensimmäistä kertaa tehty laaja kysely afrikkalaisten taloustieteilijöiden näkemyksistä tilanteen syistä, seurauksista ja näkymistä. Suuri osa kyselyyn osallistuneista taloustieteilijöistä toteaa maiden huonon talouspolitiikan ja korruption – kansainvälisen talouden ongelmien lisäksi – keskeisimmäksi syyksi nykyiseen tilanteeseen.
”Asiantuntijat näkevät tilanteen vaikeuttavan myös yksityisen sektorin kasvua maissa ja lisäävän kansainvälisen avun tarvetta. Velkajärjestelyistä sopiminen on haasteellista nyt kun velkojien koostumus on aiempaa moninaisempi ja valmiit järjestelmät puuttuvat”, selittää Laatu.
Tutkimukseen haastatellut asiantuntijat ennustavat, että vaikea velkatilanne jatkunee, kunnes huonoa hallintoa näissä maissa saadaan kitkettyä vastuullisia instituutioita vahvistamalla. Näkemykseen yhtyy myös kehityspoliittisen osaston alivaltiosihteeri Pasi Hellman, jonka mukaan heikkoudet ja vajaavaisuudet hallinnossa voivat olla velkaongelman juurisyitä.
”Suomi on painottanut, että kestävän rahoituksen varmistamiseksi kehittyvien maiden on tärkeää pystyä parantamaan kykyään kerätä tuloja erityisesti verotuksella”, Hellman avaa. Verotuksen ja hallinnon vahvistamisen yhteydessä on Hellmanin mukaan tärkeää keskittyä myös korruption torjuntaan. Suomi on tukenut kehittyvien maiden pyrkimyksiä kansallisen tulopohjan vahvistamiseksi ja verohallinnon edistämiseksi kehitysyhteistyöllä.
Kaikkien osapuolten sitouttaminen tärkeää
Tilaisuudessa pureuduttiin kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksiin vaikuttaa ja tuoda ratkaisuja kehittyvien maiden velkaongelmaan. Samalla, kun velkakulut muodostavat haasteen kehittyville talouksille, on velkaantuneilla mailla suuri tarve rahoitukselle kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä G20-ryhmän ja Pariisin klubin ”Common Framework” on pääasiallinen kanava, jolla velanhoitoa koordinoidaan velkojien ja velkaantuneiden maiden kesken yhteisesti.
Tutkimusryhmään kuuluva Aalto-yliopiston vieraileva professori Olatundun Adelegan näki parannettavaa kansainvälisessä yhteistyössä ja nosti erityisesti tarpeen sitouttaa myös muita kuin länsimaisia velkojia yhteistyöhön.
”On varmistettava kaikkien kansainvälisten velkojien sitoutuminen – mukaan lukien Kiinan ja yksityisten luotonantajien”, Adelegan kommentoi.
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhemman tutkijan Jörgen Levinin mukaan afrikkalaisten maiden taloushallinto on vaikeuksista huolimatta parantunut selvästi viime vuosikymmeninä. Kansainvälistä koordinaatiota on silti kehitettävä, jotta vakavasti velkaantuneiden maiden tilanteeseen voidaan puuttua ajoissa.
”Kansainvälisiä rakenteita ja instituutioita on vahvistettava velkaongelman ratkaisemiseksi. On käyty keskusteluja siitä, pitäisikö valtioita maksutasevaikeuksien kanssa auttavan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ottaa tässä suurempi rooli”, Levin pohti paneelikeskustelussa. Levinin mukaan IMF:llä voisi olla samankaltainen mekanismi velkaongelman pahenemisen ennaltaehkäisyyn kuin sillä on maksutaseongelmien ratkaisemiseksi.
Valtion rahoitusyhtiö Finnveraa keskustelussa edustanut Outi Homanen alleviivasi kehittyvien maiden parantunutta kykyä selviytyä taloutta koettelevista kriiseistä, kuten koronaviruspandemian aiheuttamista haasteista. Myös Homanen korosti eri maiden ja eri tyyppisten velkojien välisen yhteistyön merkitystä. Homasen mukaan on tärkeää, että kansainvälinen yhteisö parantaa valmiutta ennakoida velkaantumiseen liittyviä vaikeuksia.
Tuore tutkimus keräsi kiitosta keskustelijoilta. ”Erityisesti kysely afrikkalaisille taloustieteilijöille tarjoaa erinomaista tilannekuvaa maiden tilanteesta”, sanoi Homanen tilaisuudessa.