Yleissopimus kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta

Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (International Convention for the Protection of all Persons from Enforced Disappearance) tavoitteena on estää tahdonvastaisia katoamisia, torjua tahdonvastaisen katoamisen rikoksen rankaisemattomuutta ja auttaa katoamistapausten selvittämisessä.

Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 23.4.2023; laki kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdystä kansainvälisestä yleissopimuksesta (327/2023(Linkki toiselle web-sivustolle.)) ja asetus kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdystä kansainvälisestä yleissopimuksesta (672/2023(Linkki toiselle web-sivustolle.)).

Sopimusteksti Finlex-tietokannassa (SopS 20/2023(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja SopS 21/2023(Linkki toiselle web-sivustolle.)).

Yleissopimuksen ratifioimisen yhteydessä rikoslakia muutettiin vastaamaan yleissopimuksen rikosoikeudellisia velvoitteita: laki rikoslain 11 luvun muuttamisesta (328/2023(Linkki toiselle web-sivustolle.)), asetus rikoslain 11 luvun muuttamisesta annetun lain voimaantulosta (673/2023(Linkki toiselle web-sivustolle.))  ja asetus rikoslain 1 luvun 7 §:n soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta (674/2023(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Uutena rikoksena säädettiin rangaistavaksi tahdonvastaisen katoamisen toteuttaminen. Kyseinen rikos säädettiin samalla kansainväliseksi rikokseksi, joka voidaan käsitellä Suomessa tekijästä, tekopaikasta ja tekovaltion lainsäädännöstä riippumatta.

Yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovasta tahdonvastaisia katoamisia käsittelevästä komiteasta (Committee on Enforced Disappearances, CED) ja sen toiminnasta löytyy lisätietoja komitean sivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.). Yleissopimuksen ratifioimisen yhteydessä Suomi tunnusti komitean toimivallan ottaa vastaan ja käsitellä Suomea vastaan tehtyjä yksilö- ja valtiovalituksia.

Suomen ensimmäinen raportti yleissopimuksen täytäntöönpanosta annetaan komitealle huhtikuussa 2025.

Tämän sivun sisällöstä vastaa

Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö

Ajankohtaista aiheesta

Rights and Inclusion of Persons with Disabilities : Finland’s Foreign Policy Approach

Rights and inclusion of persons with disabilities, especially women and girls with disabilities, are a long-standing priority in Finland’s human right...

Tuemme yhdessä ihmisoikeuspuolustajia : Suomen ulkoasiainhallinnon ohjeet

Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista ja ihmisoikeuspuolustajien tukeminen keskeinen osa sen toimeenpanoa. Ohjeet ihmisoikeuspuolustajien...

Tyttöjen pääsy kouluun heijastuu koko yhteiskuntaan

Tyttöjen ja poikien tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen liittyy olennaisesti yhteiskunnan kehitykseen ja yksilön mahdollisuuksiin edetä elämässään...

Kenialainen slummiyhteisö voitti saastuttavan yrityksen – ihmisoikeudet toteutuivat, kun ihmiset saivat äänensä kuuluviin

Oikeudenmukaiset lait eivät yksin takaa ihmisoikeuksien toteutumista. Tarvitaan myös valveutuneita ja aktiivisia kansalaisia, jotka vaativat oikeuksia...

Vaikuta nyt valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmisteluun

Valtioneuvoston uuden ihmisoikeusselonteon valmistelu on käynnistynyt, ja ulkoministeriö pyytää lausuntoja valmistelussa huomioitavista seikoista. Ann...

Suomi internetvapausjärjestön johtoon vuodelle 2021

Suomi on valittu avointa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa internetiä edistävän Freedom Online Coalitionin puheenjohtajamaaksi vuodelle 2021. Valita teh...

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Suomelle langettavan päätöksen lasten varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea julkisti 4. helmikuuta ratkaisunsa Lastensuojelun Keskusliiton marraskuussa 2016 tekemään järjestökanteluun S...

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vierailee Suomessa

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vierailee Suomessa 5.-6.2.2020....