Veden määrä ei korvaa laatua

Veden laatu on yhtä tärkeä asia kuin veden riittävyyskin, muistutetaan tänään vietettävänä YK:n maailman vesipäivänä. Vaikka yhä useampi ihminen saa puhdasta vettä, vesien saastuminen on lisääntynyt. Kaupungistuminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos heikentävät tulevaisuudessa veden laatua entisestään.

Nykyarvioiden mukaan maailma tuottaa vuosittain 1 500 kuutiokilometriä jätevettä. Monissa kehittyneissä maissa jäteveden käsittelyjärjestelmät toimivat hyvin, mutta kehitysmaissa yli 80 prosenttia jätevedestä lasketaan takaisin vesistöihin ilman käsittelyä. Noin 20 miljoonaa hehtaaria maailman maatalousmaasta kastellaan käsittelemättömällä tai huonosti käsitellyllä jokivedellä.

Jätevesiputki Bangokissa, kuva: Stuck in Customs, Flickr/Creative CommonsJätevesiputki Bangokissa. Kuva: Stuck in Customs, Flickr/Creative Commons

Jäteveden mukana vesistöihin joutuu niin maatalouden lannoitevalumia, teollisuusjätteitä kuin ihmisten ulosteitakin. Kun samaa vettä juodaan, seuraukset ovat karut. Noin 80 prosenttia kehitysmaiden sairauksista johtuu huonosta sanitaatiosta ja likaisesta vedestä. Veteen liittyvät sairaudet tappavat vuosittain yli 1,5 miljoonaa lasta.Ripuli on lasten toiseksi yleisin kuolinsyy keuhkokuumeen jälkeen.

Saastuneella vedellä on kauaskantoiset vaikutukset myös ekosysteemiin. Erityisen ongelmallisia ovat maatalouden ja ihmisen jätteistä tulevat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, jotka aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Kun vedessä on liikaa ravinteita, levän määrä lisääntyy ja hapen määrä vähenee, mikä tekee useimpien eliölajien elämästä mahdotonta.

Väestönkasvu ja kaupungistuminen
lisäävät paineita

Vesipäivän taustalla olevan YK-elimen UN Waterin mukaan veden laatuun kiinnitetäänkin nykyisin liian vähän huomiota. Veden riittävyys ja vesipula saavat enemmän huomiota ja rahoitusta, vaikka laatu ja määrä kulkevat käsi kädessä. Nyt tavoitteena onkin kannustaa hallituksia saastumisen ehkäisyyn ja veden puhdistamiseen, sillä tulevaisuus tuo mukanaan yhä enemmän haasteita.

Viime vuonna julkaistun YK:n vesiraportin mukaan veden saastuminen on lisääntymässä. Mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä, tulevaisuudessa kaupungistuminen sekä teollisuuden ja maatalouden uudet jäteongelmat heikentävät veden laatua entisestään.Monet teollisuusmaiden saastuttavat yritykset siirtävät toimintaansa kehitysmaihin halvan työvoiman perässä, mikä voi heikentää veden laatua lisää.

Samaan aikaan maailman väestö kasvaa, joten puhtaasta vedestä on yhä enemmän kysyntää. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa lisäpainetta vesivaroille muun muassa tulvien ja kuivuuden muodossa. Esimerkiksi pitkittynyt kuivuus vähentää ekosysteemien kykyä laimentaa saastunutta vettä. Merenpinnan nousu taas lisää pohjavesien ja suistoalueiden suolaantumista.



Ehkäisy jälkien
siivoamista halvempaa

Vaikka keinot veden puhdistamiseksi ovat olemassa, monissa kehitysmaissa ei yksinkertaisesti ole kunnollisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Suurimpia syitä ovat sääntelyn, resurssien, tiedon ja priorisoinnin puute. Suurimmalla osalla maailman maista on jonkinlaisia veteen liittyviä lakeja ja sääntöjä, mutta kehitysmaiden heikot instituutiot eivät pysty valvomaan vesijärjestelmiä kunnolla ja vastuu jakautuu liian monen eri toimijan kesken.

Veden saastumisen ehkäiseminen on kuitenkin halvempaa kuin vahinkojen siivoaminen jälkikäteen. Puhtaaseen veteen ja sanitaatioon investoiminen voi olla kehitysmaille kallista, mutta jokainen investoitu dollari tuottaa laskelmien mukaan 3–34 dollaria voittoa. Hyödyt näkyvät esimerkiksi terveydenhuollon kulujen pienenemisenä.


Lähteet:

World Water Day: http://www.worldwaterday.org/page/2536(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
UN Water: World Water Day http://www.unwater.org/worldwaterday/flashindex.html(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
UNEP GEMS / Water Programme: Water Quality Outlook 2007: http://www.unwater.org/worldwaterday/downloads/water_quality_outlook.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
3rd UN World Water Development Report, 2009: http://www.unesco.org/water/wwap/wwdr/wwdr3/(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen vesifoorumi aikoo lisätä
vesialan kehitysyhteistyötä

Vajaa vuosi sitten perustettu Suomen vesifoorumi aikoo satsata myös vesialan kehitysyhteistyöhön, kertoo foorumin tuore toimitusjohtaja Katri Mehtonen.

Toistaiseksi toiminta on vasta alussa. Yhdistyksessä aloittaa keväällä kehitysyhteistyöasioiden projektipäällikkö, jonka tehtävänä on ottaa työn alle vesialan kehitysyhteistyön lisääminen ja kehittäminen.

Mehtonen uskoo, että etenkin vesiasioihin liittyvä koulutus, tutkimus ja hallinto ovat asioita, joita Suomen kehitysyhteistyössä voitaisiin painottaa.

”Meillä on myös merkittävää teknistä osaamista esimerkiksi vesihuollon ja jätevedenpuhdistusjärjestelmien alalla”, Mehtonen sanoo.

Vesifoorumi perustettiin toteuttamaan osaltaan Suomen vesialan kansainvälistä strategiaa, jonka tavoitteena on lisätä alan kansainvälistä yhteistyötä. Foorumin jäseninä on ministeriöitä, yrityksiä, yhdistyksiä ja tutkimuslaitoksia.

”Suomessa on osaajia ja meillä on hyvä maine, mutta vesiala on ollut sirpaleinen ja näkyvyys vähäistä. Tavoitteena on lisätä jäsenten liiketoimintamahdollisuuksia ja Suomen näkyvyyttä ulkomailla”, Mehtonen kertoo.

 

 

vesi