Sosiaaliturva on kehityspalapelin puuttuva pala

Afrikan talous kasvaa, mutta moni mantereen asukas on vaarassa pudota köyhyysloukkuun muun muassa talouskriisin tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Näissä tilanteissa ihmisiä on suojeltava, ja paras työkalu siihen on sosiaaliturva, toteaa EU:n kehitysyhteistyöraportti 2010.

Kenian köyhimpien alueiden kouluissa oppilaille tarjotaan kouluateria, jota maan hallitus tulee seitsemällä shillingillä oppilasta kohti. Rahaa vastaan koulut ovat sitoutuneet ostamaan kouluruoan paikallisilta pienviljelijöiltä.

Kouluruokailu parantaa oppilaiden keskittymiskykyä ja vähentää poissaoloja. Lasten perheet säästävät ruokakuluissa. Paikallisten viljelijöiden tuotteiden kysyntä lisääntyy, ja heidän tulonsa kasvavat.

Siten toimii Kenian kouluruokailuohjelma, joka on yksi esimerkki Saharan eteläpuoleisen Afrikan sosiaaliturvajärjestelmistä. Niistä ja Afrikan sosiaaliturvan kehittämisestä keskusteltiin ulkoministeriön seminaarissa, jossa julkaistiin Euroopan kehitysyhteistyöraportti 2010.

Raportti käsittelee sosiaaliturvaa kehityksen edistäjänä, ja sen viesti on selvä: Euroopan unionin on otettava sosiaaliturva yhdeksi Afrikkaa koskevan kehityspolitiikkansa kulmakiveksi.

Sosiaaliturva kuuluu kaikille

Raportti määrittelee sosiaaliturvan sellaiseksi julkiseksi tueksi, joka vähentää ihmisten haavoittuvuutta kriisien aikana ja estää heitä putoamasta köyhyyteen. Sosiaaliturva on myös jokaiselle kuuluva oikeus: se mainitaan ihmisoikeuksien julistuksen 22. artiklassa.

Käytännössä sosiaaliturva voi Afrikassa tarkoittaa paitsi kouluruokailua myös vaikkapa työttömyysetuuksia, eläkkeitä, lapsilisiä tai kansallisia sairausvakuutuksia. Kenian lisäksi Suomen pitkäaikaisista Afrikan-kumppaneista Etiopiassa toimii julkisten töiden ohjelma, jonka osallistujat ovat oikeutettuja tulonsiirtoihin ja ruoka-apuun.

”Sosiaaliturva on kehityspalapelin puuttuva pala”, totesi seminaarissa tutkija Giorgia Giovannetti. Hän on johtanut raportin kirjoittanutta riippumatonta tutkijaryhmää.

Giovannettin mukaan nimenomaan Afrikassa on nyt oikea aika sosiaaliturvan kehittämiselle: Yhtäältä mantereen talous kasvaa nopeasti ja hallintoa tehostetaan, eli valtioilla on kapasiteettia sosiaaliturvajärjestelmien pyörittämiseen.

Toisaalta vauraus ei jakaudu tasaisesti, vaan osa afrikkalaisista on edelleen äärimmäisen köyhiä, ja köyhyyttä pahentavat esimerkiksi konfliktit, ruuan hinnanvaihtelut ja ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat. Sosiaaliturvalle on tilaus.

EU:n puolestaan kannattaa tukea Afrikkaa kehittämään sosiaaliturvajärjestelmiään juuri nyt, sillä kilpajuoksu Afrikkaan on käynnissä, totesi ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Heikki Tuunanen.

”EU on Afrikan suurin avunantaja, investoija ja kauppakumppani, joten unionin aikeilla on merkitystä. Ja koska niin moni haluaa sijoittaa Afrikan luonnonvaroihin, mantereen sosiaalinen kehitys on ajankohtainen kysymys.”

Verotus takaisi rahoituksen

Jotta sosiaaliturvajärjestelmät toimisivat Afrikassa mahdollisimman hyvin, tiettyjen ennakkoehtojen on raportin mukaan täytyttävä.

Ensinnäkin Afrikan maissa on oltava poliittista tahtoa sosiaaliturvan kehittämiseen, sillä hyviäkään malleja ei voida pakottaa maihin ulkoa.

Toiseksi pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan kunkin maan olemassa olevat, hyviksi havaitut sosiaaliturvan rakenteet tulee ottaa uusien ohjelmien pohjaksi.

Kolmanneksi maiden hallinnon tulee pystyä pyörittämään ohjelmia tehokkaasti. Vastuut tulee jakaa selkeästi, mutta esimerkiksi eri ministeriöiden tulee työskennellä yhdessä, jotta ohjelmat toimivat saumattomasti.

Ja neljänneksi: ohjelmien taloudellisesta kestävyydestä on huolehdittava.

Raportin kirjoittajien mukaan Afrikan maiden sosiaaliturvajärjestelmät onnistuvat parhaiten, kun ne rahoitetaan mahdollisimman suureksi osaksi maiden omista verotuloista – silloin ohjelmat ovat todella maiden omia. Siksi raportti patistaa EU:ta tukemaan Afrikan-kumppaneitaan, jotta nämä tehostaisivat verotustaan. Toki EU:n apuakin tarvitaan, ja se kannattaa raportin mukaan antaa sektoritukena.

Sosiaaliturva ei kuitenkaan korvaa talouskasvua kehityksen moottorina, seminaarin puhujat korostivat.

”Jotta köyhät voivat osaltaan kasvattaa maittensa taloutta ja hyötyä kasvusta, heidän täytyy pystyä ottamaan riskejä, joita taloudellinen toimeliaisuus vaatii. Heidän tulee esimerkiksi pystyä kouluttautumaan uudelle alalle, jos ensimmäisen alan töitä ei löydy. Nimenomaan riskitilanteissa ihmisiä voidaan suojella sosiaaliturvalla, ja siten talouskasvu alkaa hyödyttää myös köyhiä”, sanoi tutkija Arjan de Haan, raportin toinen kirjoittaja..

Ulkoministeriön Tuunanen oli samaa mieltä. Hänen mukaansa kehityksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, että ihmisten valinnanmahdollisuudet lisääntyvät.

”Sosiaaliturva antaa ihmisille oikeuden ja mahdollisuuden muuhun kuin vain päivittäiseen selviytymiseen.”

Anna-Kaisa Hiltunen