Miten luodaan täydellinen diktatuuri?

Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 40/2010.

Diktaattoriksi haluavalle paras opintomatkan kohdemaa on Pohjois-Korea. Sinne on onnistuttu perustamaan ja rakentamaan lähes täydellinen diktatuuri, kommunismin sovellutuksena. Sitä pönkitettiin äskettäin diktaattorin puolueen suurkokouksessa Pjongjangissa. Siellä uusin diktaattori on näkyvissä jo kolmannessa sukupolvessa.

Pohjois-Korean diktatuuri perustettiin sekavissa oloissa toisen maailmansodan jälkeen. Korean niemimaan pohjoisosissa Japanin pitkäaikainen miehitys vaihtui Neuvostoliiton väliaikaiseksi miehitykseksi. Samalla sinne syntyi tavallaan kansallinen valtatyhjiö. Sen täytti pian Korean kommunistipuolue johtajanaan Kim Il Sung.

Vallantavoittelijana hän oli lenininsä, stalininsa, hitlerinsä ja göbbelsinsä lukenut. Hän neuvonantajineen päätteli, että elinkelpoisen diktatuurin rakentamiseen tarvitaan kolmea perusasiaa. Ne ovat yksinoikeus hallitusvaltaan, tiedotukseen ja valtiolliseen väkivaltaan. Kaikki muu kyllä järjestyy, kunhan nuo kolme monopolia on otettu haltuun ja käyttöön.

Pikatienä poliittiseen yksinvaltaan oli ainoan sallitun puolueen perustaminen. Sen johtoon diktaattoriehdokas valitutti itsensä. Muita vaaleja ei ole sitten tarvittukaan. Puoluejohtajana diktaattorin tärkein tehtävä on valvoa ja vahtia, ettei puolueen sisällä eikä muualla yhteiskunnassa ilmene sellaista toisinajattelua, mikä uhkaisi diktaattorin asemaa. Tässä vahtikoiran toimessaan Kim oli valpas ja tehokas.

Lujan diktatuurin toinen perusedellytys on se, että valtion rajat suljetaan ihmisten ja tiedon vapaalta liikkumiselta. Kansa on pidettävä umpiossa. Näin tietämys muusta maailmasta jää vain diktatuurin eliitille ja tiedotustoiminta maan sisällä pysyy valtiojohdon kontrollissa. Näin kansaan, hallintoalamaisiin voidaan vaikuttaa propagandalla hallitsijan haluamalla tavalla. Näissä toimissaan Kim oli tiukka. Pohjois-Korea on yhä maailman suljetuin valtio.

Propagandan keinoin Kim Il Sungista tehtiin maassaan yli-ihminen - jumalan vastine ja korvike, kun ”Korean demokraattinen kansantasavalta” on muuten ateistinen valtio. Voidaan puhua tavallaan kommunistisesta teokratiasta.

Diktatuurissa hallitusvalta perustuu pohjimmiltaan asevoimaan. Yksinoikeus asevoiman käyttöön on diktaattorin kolmas ja ehkä tärkein keino vallassa pysymiseen. Siinä sotilaista ja poliiseista on tehtävä hallitsijan läheisimpiä ja uskollisimpia liittolaisia. Generalissimuksena, kenraalien kenraalina Kim tekikin diktatuurissaan sotilaista etuoikeutetun luokan puolue-eliitin ohella, siinäkin kenraaleita.

Lähes puoli vuosisataa kestäneenä valtakautenaan Kim Il Sung teki näin valtiostaan lähes täydellisen diktatuurin. Siitä tuli niin luja, että hän saattoi siirtää sen perintönä isältä pojalle, Kim Jong Ilille vuonna 1994. Tällainen vallansiirto oli ensimmäinen laatuaan kommunismin historiassa.

Legendaarisen isänsä tavoin ja muun valtiojohdon tuella poika-Kim on onnistunut pitämään diktatuurin koossa ja pystyssä tähän asti. Kansan enemmistön elinolot ovat kylläkin tuntuvasti huonontuneet hänen yksinvallassaan. Tästä huolimatta hänetkin on valtiollisessa propagandassa ylistetty yli-ihmiseksi, ihmeidentekijäksi, puolijumalaksi.

Äskeisessä kommunistipuolueen suurkokouksessa Pjongjangissa tärkeimpänä asiana käsiteltiin tulevaa vallansiirtoa Kimien dynastiassa. Kim Jong Ilin nuorimmasta pojasta Kim Jong- unista, 28, tehtiin täyskenraali ja hänet nimitettiin valtiojohdossa korkeisiin asemiin. Seuraavaksi kai alamme kuulla Pjongjangista kertomuksia hänen ihmeteoistaan ja jumaluudestaan.

Kaikki tämä saa meidät kansanvallan ystävät ja politiikan tutkijat ihmettelemään, mikä kaikki onkaan mahdollista, kun valtioissa hallitsevien ja hallittujen valtasuhteita järjestellään. Pohjois-Korean tapaus osoittaa, että jopa täydellisen diktatuurin luominen on mahdollista, kun hankkeeseen ryhtyy ihminen, jolla vallanhimo on rajaton ja ihmisoikeuksien kunnioitus olematon.

Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.