Kohti kaaoksen pitkää yötä – suurlähettiläs Arto Mansalan kokemuksia Moskovasta
Suurlähettilään muistelmateos on omistettu Mansalan työ- ja kohtalotovereille Suomen Moskovan-suurlähetystössä kolmena eri ajanjaksona.
Ulkoministeriössä 1960-luvun puolivälistä vuoteen 2008 työskennellyt suurlähettiläs Arto Mansala on kirjoittanut muistelmansa työstään sekä Neuvostoliitossa että Venäjällä yhteensä kymmenen vuoden ajalta.
Kohti kaaoksen pitkää yötä – Kolme kautta Moskovassa -kirjassaan Mansala analysoi Neuvostoliiton kehitystä kollektiivisen johdon niin sanotun troikan kaudesta ja Leonid Brežnevin pysähtyneisyyden ajasta aina Boris Jeltsinin ja Vladimir Putinin Venäjään.
Tiistaina 20.1. ulkoministeriössä julkistettu WSOY:n kustantama teos on Ukrainan tapahtumien jälkeen ajankohtaisempi kuin tekijä olisi tohtinut kirjoitustöihin ryhtyessään toivoa.
Pysähdys, kaaos, sekasorto
Mansalan kahden ensimmäisen pestin aikana ensin uudistukset pysähtyivät ja maan talouskasvu tyrehtyi. Tultaessa 1970-luvulle vakaat olot säilyivät maassa, mutta kehitys pysähtyi. Sosialistinen järjestelmä oli tullut tiensä päähän ja tuhon partaalle.
Mansalan kolmannen Moskovan-komennuksen aikana kaaos ja sekasorto vallitsivat itänaapurissa ja kansalaiset elivät kahden aikakauden välissä. Vasta Putinin ensimmäisellä presidenttikaudella Venäjälle saatiin palautetuksi vakaat olot.
Ukrainassa sen sijaan 1800-luvun suurta venäläistä ajattelijaa Aleksandr Herzeniä lainaten ”kaaoksen pitkä yö” neuvostojärjestelmän jäljiltä jatkuu edelleen, eikä loppua ole näkyvissä.
Mansalan kahden ensimmäisen Moskovan kauden päähenkilöt ovat presidentti UrhoKekkonen sekä neuvostojohtajat pääsihteeri Leonid Brežnev ja pääministeri AlekseiKosygin.
Jähmettymisen vuosina 1970-luvulla kaikkien kolmen johtajan ikä alkoi painaa ja terveys horjua.
Noina vuosina kummassakin maassa seuraajakysymys nousi vahvasti esiin ja sai lopulta ratkaisunsa 1982, kun KGB:n päälliköstä Juri Andropovista tuli Brežnevin kuoleman jälkeen hänen seuraajansa ja Mauno Koivisto valittiin Kekkosen jälkeen presidentiksi Suomessa.
Uusi aikakausi ja Jeltsin
Kokonaan uudenlainen aikakakausi koitti kun Mansala palasi Moskovaan suurlähettiläänä 1990-luvun alkupuolella ja seurasi vanhan neuvostojärjestelmän jättämää kaaosta ennen Putinin valtaannousua Venäjällä.
Presidentti Boris Jeltsinin aikana Venäjä halusi myös palata Eurooppaan, olla mukana ”eurooppalaisessa valtavirrassa” ja jakaa eurooppalaiset arvot. Venäjä liittyi Euroopan neuvostoon ja koki Euroopan talousyhteisön tärkeänä partnerina.
Tänään Venäjä on etääntymässä Euroopasta ja sen arvoista.
Kulttuuri auttaa ymmärtämään
Kohti kaaoksen pitkää yötä -kirja ei käsittele vain sisä- ja ulkopolitiikkaa, vaan myös Venäjän historiaa, kulttuuria ja mielenlaatua sekä kansallista identiteettiä.
Kulttuuri ja ennen muuta kirjallisuus auttoivat ymmärtämään Venäjää ja venäläisiä, silloinkin kun se oli muuten työlästä.
Neuvostoliitossa asunut läntisten maitten siirtokunta eli pakosta eristettynä ympäröivästä yhteiskunnasta ja tarkoin valvottuna, mutta nautti samalla ulkomaalaisina neuvostokansalaisiin verrattuna erioikeuksia.
Mansala kuvaa myös kolonian arkielämää, nyttemmin jo mennyttä maailmaa.
Ukrainan tilanne vaati jälkisanat
Mansalan kirjoitustyön ollessa loppusuoralla tilanne Ukrainassa kärjistyi.
Kirjaan jouduttiiin laatimaan jälkisanat. Niissä tekijä kuvaa, miten Jevgeni Primakovin nousu ulkoministeriksi vuoden 1996 alussa kommunistien duuman vaaleissa saavuttaman murskavoiton jälkeen muutti Venäjän ulkopolitiikan kurssia pitkälti Putinin nyttemmin viitoittamalle tielle.
Itse asiassa Putinin presidenttikauden ohjelma voidaan haluttaessa nähdä suorana vastauksena 1990-luvun tapahtumille Jeltsinin Venäjällä.
Outi Koskinen