Suomi paransi sijoitustaan kehitysavun läpinäkyvyysindeksissä

Suomi paransi sijoitustaan kehitysavun läpinäkyvyysindeksissä

Publish What You Fund -järjestö julkaisi vuoden 2018 kehitysavun läpinäkyvyysindeksin. Suomen ulkoministeriö oli 45 arvioidun organisaation joukossa sijalla 26. Sijoitus parani kahden vuoden takaisesta yhdeksän pykälää ja arvosana nousi huonosta keskinkertaiseen.

Kansainvälistä kehitysyhteistyötä koskevaa avointa tietoa on nyt olemassa enemmän kuin koskaan, kertoo tuore avun läpinäkyvyysindeksi (Aid Transparency Index 2018).  Indeksi mittaa sitä, kuinka hyvin avunantajat noudattavat kansainvälisen läpinäkyvyysaloitteen (International Aid Transparency Initiative, IATI) vaatimuksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi apua koskevien suunnitelmien, budjettien ja hankekohtaisten tietojen julkaiseminen sovitussa, vertailukelpoisessa muodossa.

Indeksin mukaan avun läpinäkyvyys on parantunut arvioitavien organisaatioiden osalta huomattavasti edellisistä vuosista. Arvioiduista 45 organisaatiosta 42 julkaisee tietonsa yhteisstandardin mukaisesti – vuonna 2011 julkaisijoita oli vain yksi. Myös tietojen ajantasaisuus on parantunut. Puolet organisaatioista julkaisee tietonsa nyt vähintään kuukausittain, kun vuonna 2016 näin teki vain neljännes. 

Puutteitakin löytyy. Suurin haaste kaikilla organisaatioilla on tulostietojen julkaisemisessa. Neljäsosalla arvioiduista on vaikeuksia myös hankkeiden perustietojen kanssa.

Suomi Pohjoismaista toisena

Suomi sijoittuu keskelle indeksin suurinta joukkoa, eli tietoja keskinkertaisesti julkaiseviin. Sijoituksen nousu kertoo siitä, että ulkoministeriö on parantanut merkittävästi kehitysyhteistyöhankkeista julkaistavien tietojen ajantasaisuutta ja kattavuutta. Hankkeiden perustiedot (kuvaukset toiminnasta, rahoitustiedot) ovat kaikkien luettavissa ulkoministeriön verkkosivuilta pian rahoituspäätöksen jälkeen. Myös budjettitiedot julkaistaan kattavasti.

Läpinäkyvyyden kannalta Suomen suurimmat puutteet koskevat hanke- ja ohjelmakohtaisia tietoja, kuten budjettidokumenttien, tulostavoitteiden, hankeasiakirjojen, hankintasopimusten ja tulosten julkaisemista.

Parhaan tuloksen indeksissä sai Aasian kehityspankki, jonka pisteet lähenivät täyttä sataa. Kärkiryhmään kuuluivat myös YK:n kehitysjärjestö UNDP, Britannian kehitysapuvirasto DFID, Afrikan kehityspankki sekä Maailmanpankki. Pohjoismaista parhaiten sijoitti Ruotsi ollen 14. sijalla. Tanska ja Norja tulivat Suomen jäljessä sijoilla 29 ja 35.

Vertaistukea parhailta

Indeksiä julkaiseva järjestö suosittelee kehitysyhteistyön toimijoille kolmea kehittämiskohdetta. Ensinnäkin hankkeiden perustietojen tulisi olla oikein – nopeasta julkaisemisesta huolimatta. Toiseksi tuloksellisuutta koskevia tietoja pitäisi julkaista huomattavasti nykyistä enemmän, niin että ajantasaisia tietoja hankkeiden tavoitteista, tuloksista ja evaluaatioista on kaikkien saatavilla.

Kolmanneksi kaikkien kansainvälisten kehitysyhteistyön toimijoiden tulisi julkaista tietonsa. PWYF nostaa esiin erityisesti uudet toimijat kuten yksityisen sektorin ja kansainväliset kehitysrahoituslaitokset. Lisäksi parhaiten läpinäkyvyysvertailuissa pärjäävien organisaatioiden tulisi jakaa parhaita käytäntöjään ja auttaa muita läpinäkyvyyden lisäämisessä.