Vammaiset lapset pääsevät kouluun Burundissa
Fida Internationalin ja sen burundilaisen kumppanin työn tuloksena yli 400 vammaisen lapsen mahdollisuudet laadukkaampaan koulutukseen vahvistuivat vuonna 2024. Lisäksi yli 200 opettajaa sai koulutusta inklusiivisista opetusmenetelmistä.
Fida vahvisti yhdessä paikallisen kumppanikirkkonsa kanssa yli 400 vammaisen lapsen mahdollisuutta laadukkaampaan esi- ja perusopetukseen Burundissa vuonna 2024. Lisäksi yhteistyön tuloksena yhteensä 18 koulun ja oppimiskeskuksen esteettömyys parantui.
Fida koulutti yli 200:aa opettajaa käyttämään inklusiivisia opetusmenetelmiä vuonna 2024. Koulutusten tavoitteena on lisätä kaikkien oppilaiden yhdenvertaista oppimista ja antaa erityisesti vammaisille lapsille mahdollisuus päästä kouluun ja saada laadukasta opetusta. Opettajakoulutuksen myötä esimerkiksi kuulovammaisten lasten mahdollisuudet käydä koulua ovat parantuneet, kun opettajat ovat oppineet viittomakieltä.
Lisäksi Fida edistää paikallisen kumppaninsa kanssa erityisesti lasten esikoulutusta Burundissa. Vuonna 2024 yli 12 000 lasta pääsi koulua edeltävän esikoulutuksen piiriin.
Tausta
Burundi on tällä hetkellä yksi maailman köyhimmistä maista. Vuosikymmeniä jatkuneet konfliktit ja epävakaus ovat vaikuttaneet merkittävästi maan koulutusjärjestelmään, joka kärsii edelleen sisällissodan (1993-2005) aiheuttamista tuhoista. Maan koulujärjestelmään ei kuulu esiopetusta, vaikka sitä pidetään tärkeänä osana koulutusta. Alle kymmenesosa burundilaisista lapsista pääsee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piiriin. Esiopetusjärjestelmä kärsii heikoista oppimisympäristöistä, juomaveden puutteesta ja epäpätevistä opettajista. Vammaisilla lapsilla on heikot mahdollisuudet käydä koulua, koska koulurakennukset eivät ole esteettömiä ja opettajilla on puutteelliset valmiudet huomioida erityistarpeita opetuksessaan.
Tuki ja rahoitus
Fida International toteuttaa kehitysyhteistyön maaohjelmaa Burundissa yhdessä Communaute des Eglises de Pentecote au Burundi (CEPBU) -kirkkokunnan kanssa. Työtä tehdään Cibitoken, Bubanzan ja Ngozin maakunnissa. Ulkoministeriö on tukenut ohjelmaa keskimäärin noin 260 000 eurolla vuosittain vuosien 2022–2025 aikana.