Uusiutuvaa energiaa Nepaliin
Uusi suuri vesivoimala kasvattaa puhtaan sähköntuotannon määrää ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.
Nepalilainen NWEDC-yritys rakentaa suurta UT1-vesivoimalaa, jonka on tarkoitus valmistua joulukuussa 2026. Voimalaan kuuluva sadan metrin levyinen pato rakennetaan Trishuli-joelle, noin 70 kilometrin päähän pääkaupungista Kathmandusta.
Nepalin nykyiset vesivoimalat tuottavat vuosittain noin 9 500 gigawatin verran sähköä. Uuden, 216 megawatin voimalan on tarkoitus lisätä vuosittaista tuotantoa 1 500 gigawatin verran.
Tausta
Nepal siirtyy pois vähiten kehittyneiden maiden joukosta vuoteen 2026 mennessä, ja maa tarvitsee suuren määrän puhdasta sähköä kestävän yhteiskunnan kehittämiseen. Vuoristoinen Nepal tuottaa lähes kaiken sähkönsä vesivoimalla. Jo noin 94 prosenttia nepalilaisista on sähkönjakelun piirissä, ja sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan ripeästi.
Kaikesta Nepalissa käytetystä energiasta noin neljäsosa koostuu fossiilisista polttoaineista, öljystä ja hiilestä, arvioi Kansainvälinen energiajärjestö IEA.
Maapallon lämpötilan nousun pitäminen alle kahdessa lämpöasteessa edellyttää, että ilmastokestäviä ja vähähiilisiä investointeja tehdään nopealla vauhdilla ja laajamittaisesti. Julkinen rahoitus ei yksin riitä kattamaan kuluja.
Suomen kehitysyhteistyön vaikutus
Suomi ja kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC perustivat lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston. Suomi kanavoi 114 miljoonaa euroa rahastoon, ja myös IFC sijoittaa hankkeisiin omaa pääomaansa. Suomi-IFC-rahasto rahoitti Nepalin UT1-patohanketta noin 12 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Maailmanpankkiryhmään kuuluvien IFC:n, IDAn ja MIGAn lisäksi pato saa rahoitusta muun muassa Aasian kehityspankilta. Kokonaisrahoitus on 650 miljoonaa dollaria, josta 450 miljoonaa on lainarahaa.
Suomi-IFC-rahasto on esimerkki niin sanotusta sekarahoitusmallista, joka yhdistää julkista pehmeäehtoista ja yksityistä rahoitusta kehitystavoitteiden saavuttamiseksi sekä mahdollistaa myös suuremman riskin ottamisen.