Tansanialaiset pienviljelijät osaavat varautua kuivuuteen ja tulviin

Suomen Lähetysseuran hankkeessa on koulutettu noin 11 000 tansanialaista kotitaloutta ilmastokestävästä maataloudesta.

Tansanialaisen Fulwen yläkoulun oppilaat istuttavat puita koulunsa takapihalle. Kuva: Leevi Snellman / Suomen Lähetysseura.

Koulutuksissa on keskitytty muun muassa kuivuutta kestäviin viljelykasveihin, kotitarveviljelykseen, maaperän suojeluun ja sadeveden talteenottoon esimerkiksi puolikuualtaita hyödyntämällä. Lisäksi yli 150  000 puuta on istutettu ihmisten pihoille, maatiloille ja julkisille paikoille, kuten koulujen ja terveyskeskusten pihoille. Hankkeessa on myös lisätty tietoisuutta puuta säästävien liesien käytöstä ja maataloustuotteiden jalostamisesta. 

Työn tuloksena köyhät pienviljelijät ovat paremmin varautuneita ilmastonmuutoksen myötä yleistyneisiin kuiviin kausiin ja tulviin. Ilmastokestävien viljelykäytäntöjen käyttöönotto on kasvanut merkittävästi kotitalouksissa. Hankkeen alussa vuonna 2022 ilmastokestävien viljelykäytäntöjen osuus kotitalouksissa oli 35 prosenttia, kun se vuonna 2025 oli 78 prosenttia.

Myös ruokaturva on parantunut. Kotitalouksien kokeman ruokapulan keskimääräinen kesto vuoden aikana lyheni lähtötason kolmesta kuukaudesta 1,4 kuukauteen hankekauden loppuvaiheessa. Vuonna 2025 yli 70 prosenttia kotitalouksista ei kokenut lainkaan ruokapulaa.

Tausta

Noin puolet tansanialaisista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella eli alle kolmella dollarilla päivässä. Ilmastonmuutoksen seuraukset heikentävät ihmisten toimeentuloa entisestään monilla alueilla, ja sateita on aiempaa vaikeampi ennakoida. Se tekee viljelyn hankalaksi etenkin pienviljelijöille, joiden sato on riippuvainen sateesta. Suurimmalla osalla viljelijöistä ei ole mahdollisuutta hankkia kastelujärjestelmiä tai varastoida vettä. 

Tuki ja rahoitus

Suomen Lähetysseura on toteuttanut hanketta yhteistyössä Tanganyika Christian Refugee Servicen (TCRS) kanssa. Työtä on tehty Morogoron, Kilwan ja Kishapun maaseutualueilla. Ulkoministeriö on tukenut hanketta lähes 1,8 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2025.