Energiatehokkaita rakennuksia Ukrainaan
Läntisessä Ukrainassa sijaitsevassa Chernivtsin kaupungissa nykyaikaistettiin 33 julkista rakennusta.
Hankkeen kohteena oli 16 koulua, 15 päiväkotia ja 2 terveysasemaa. Rakennuksista uusittiin ulkoseinät, ikkunat ja lämmitysjärjestelmät. Parannusten myötä rakennusten energiankäyttö pieneni 39 prosentilla, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä mahdollistaa noin 1,7 miljoonan euron vuosittaiset säästöt lämmityskustannuksissa. Hankkeesta on suoraan hyötynyt 17 800 lasta ja henkilökunnan edustajaa sekä 23 000 potilasta.
Rakennusten peruskorjaukset ovat antaneet Chernivtsin kaupungille myös mahdollisuuden tarjota alueelle pyrkiville maan sisäisille pakolaisille majoitusta ja sosiaalipalveluita. Vuoden 2023 lopulla pakolaisstatuksella oli kaupungin kouluissa yli 2 000 oppilasta ja päiväkodeissa yli 800 lasta.
Suomi on tukenut rakennusten kunnostusta ja energiatehokkuuden parantamista Euroopan jälleenrakennuspankin energiatehokkuusrahaston E5P:n kautta.
Tausta
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on johtanut mittaviin taloudellisiin vahinkoihin ja inhimilliseen kärsimykseen Ukrainassa. Venäjä on kohdistanut iskuja muun muassa Ukrainan energiainfrastruktuuriin. YK:n kehitysohjelma UNDP:n mukaan Ukrainan sähköntuotantokyky oli vuoden 2024 lopulla kutistunut 15 gigawattiin, kun talven kylmimpinä hetkinä sähköä tarvittaisiin noin 18-19 gigawatin verran.
Sota on myös ajanut ihmisiä liikkeelle etenkin itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa. Koko maassa arvioitiin olevan 3,7 miljoonaa maan sisäistä pakolaista vuoden 2025 lopulla. Heistä noin 37 000 aikuista ja 13 000 lasta oli hakenut suojaa läntisessä Ukrainassa sijaitsevasta 270 000 asukkaan Chernivtsin kaupungista kevääseen 2024 mennessä.
Tuki ja rahoitus
Hanke toteutettiin Euroopan jälleenrakennuspankin EBRD:n E5P-rahaston tuella. Suomi on tukenut Ukrainaa rahaston kautta 7,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010-2024. Lisäksi Chernivtsin energiatehokkuushanketta on rahoitettu Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCOn lainalla ja kaupungin omarahoituksella. Ruotsi vastasi hankkeen teknisestä avusta.