Edustustojen raportit maittain
Vastuullisen yritystoiminnan maakuva: Bangladesh
Lähes 170 miljoonan asukkaan Bangladeshin talouskasvu (noin 6 % vuonna 2022) kuuluu alueen nopeimpiin ja kasvu jatkuu suurten infrastruktuurihankkeiden edetessä. Tänä vuonna käyttöön otettu Padma-joen ylittävä silta parantaa yhteyksiä merkittävästi, minkä arvioidaan nostavan maan talouskasvua jopa prosentilla lähivuosina. Matala palkkataso ja runsas työvoima houkuttelevat länsimaisia yrityksiä kasvavassa määrin Bangladeshiin ja maa tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille. Esimerkiksi energia-ala, smart cities ja smart ports -ratkaisut sekä koulutus-, terveys- ja viestintäteknologiat kiinnostavat Bangladeshissa. Oheinen muistio sisältää yritysvastuutietoa Bangladeshiin tähtääville suomalaisyrityksille.
Järjestäytymisvapaus
Bangladesh on ratifioinut Maailman työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 87 Ammatillisen järjestäytymisvapauden ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta (1948) sekä yleissopimuksen nro 98 järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta (1949).
Järjestäytymisvapaus on kirjattu Bangladeshin vuonna 2018 uudistettuun kansalliseen työlainsäädäntöön, ja lähtökohtaisesti työntekijöillä on oikeus liittyä ammattiliitoon. Ammattiliiton perustamiseen tarvitaan hallituksen lupa. Lain mukaan vähintään 20 % yrityksen työntekijöistä tulee olla halukkaita liittymään perustettavaan liittoon tai yhdistykseen. Kollektiivinen neuvottelu edellyttää koko tehtaan tai tuotantoyksikön henkilöstön osallistumista. Palomiehet, vartijat ja henkilökohtaiset sihteerit eivät voi liittyä ammattiliittoon. Virkahenkilöillä ja sotilailla ei ole oikeutta perustaa ammattiliittoa. Työntekijöillä on lakko-oikeus. Lakosta on ilmoitettava työnantajalle 7 päivää etukäteen.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC) on huomauttanut, että Bangladeshin kansallinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa ILO:n standardeja. ITUC on esittänyt huolia poliisin roolista ammattiyhdistysten toiminnan rajoittamisessa sekä työntekijöiden mielenosoitusten väkivaltaisesta estämisestä.
Lapsityövoima
Bangladesh ratifioi ILO:n yleissopimuksen nro 138 Työhön pääsemiseksi vaadittavasta vähimmäisiästä (1973) maaliskuussa 2022. Sopimus astuu voimaan vuoden kuluttua ratifioinnista. Vuonna 2001 Bangladesh ratifioi ILO:n yleissopimuksen nro 182 Lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä ja välittömät toimet niiden poistamiseksi (1999).
Bangladeshin kansallinen laki asettaa vähimmäisiäksi 14 vuotta kaikilla toimialoilla, mikä on linjassa yleissopimus nro 138 kanssa.
Bangladeshin kansallisen toimintaohjelman tavoitteena on lapsityön lopettaminen vuoteen 2025 mennessä. Bangladeshin hallituksen ja ILO:n yhteistyössä laatiman edellisen, vuonna 2015 julkaistun, selvityksen mukaan 1,7 miljoonaa alaikäistä bangladeshilaislasta teki töitä. Uuden selvityksen on määrä valmistua vuoden 2022 loppupuoliskolla.
Pakkotyö
Bangladesh on ratifioinut ILO:n yleissopimuksen nro 29 Pakollisesta työstä (1930) sekä yleissopimuksen nro 105 Pakkotyön poistamisesta (1957).
Bangladeshin lainsäädäntö kieltää kaikenlaisen pakkotyön vankiloita lukuun ottamatta. Pakkotyön teettämisestä määrätyt rangaistukset ovat linjassa muista vakavista rikoksista säädettyjen rangaistusten kanssa. Bangladeshin hallitus on viime aikoina tehostanut ihmiskaupan ja pakkotyön vastaisia toimenpiteitä kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien. Pakkotyötä ja ihmiskauppaa esiintyy silti edelleen ja uhreiksi joutuu myös lapsia. Rekrytointi pakkotyötä vastaaviin olosuhteisiin tapahtuu usein kaupunkien slummeissa, maaseudun köyhissä kylissä tai rohingya-pakolaisleireissä.
Suuri määrä bangladeshilaisia työskentelee Kuwaitissa, Malesiassa, Omanissa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Osa siirtotyöläisistä työskentelee pakkotyötä vastaavissa olosuhteissa ja seksityössä. Mediassa on raportoitu bangladeshilaisten ja malesialaisten rekrytointifirmojen lahjoneen viranomaisia ja poliitikkoja. Bangladeshilainen kansanedustaja menetti paikkansa parlamentissa vuonna 2020, kun häntä vastaan nostettiin syyte kuwaitilaisten viranomaisten lahjonnasta, jonka avulla 20 000 bangladeshilaista rekrytoitiin Kuwaitiin pakkotyön kaltaisiin olosuhteisiin.
Lain mukaan pakkotyön uhreilla on oikeus suojeluun ja tuettuun asumiseen. Valtiolla on asuntoloita vain naisille ja lapsille, ei pakkotyön uhreiksi joutuneille aikuisille miehille, eikä valtio tarjoa psykososiaalista tukea.
Elämiseen riittävä palkka
Bangladeshin palkkataso on Aasian maiden alin. Bangladeshin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kuukausipalkkojen keskiarvo (mediaani) oli 12016 BDT eli noin 127 EUR.
Bangladesh ei ole ratifioinut ILO:n sopimusta nro 131 Vähimmäispalkkojen määräämisestä (1970). Lain määrittämä kaikkia aloja koskeva yleinen minimipalkka on 1500 BDT/kk, mikä on noin 16 euroa. Asiasta vastaava lautakunta tarkistaa minimipalkkatason viiden vuoden välein, viimeksi 2018. Minimipalkat ovat sektorikohtaisia eri aloilla. Valmisvaateteollisuuden sektorikohtainen minimipalkka on 5300 BDT/kk eli noin 56 EUR.
ILO:n Global Wage Report 2020-2021 -raportin mukaan eri alojen minimipalkkojen keskiarvo Bangladeshissa vuonna 2019 oli ostovoimakorjattuna 48 USD/kk (4070 BDT). Bangladeshin minimipalkkataso oli raportin maista viidenneksi alin, eikä minimipalkka ylitä globaalia köyhyysrajaa 1,9 USD/vrk. Raportti ei huomioi kodinhoitajia ja maatalousalaa. Maailmanpankki arvioi, että maanviljely työllisti 38 % Bangladeshin työvoimasta vuonna 2019. Arvioiden mukaan noin 80 % työikäisestä väestöstä työskentelee epävirallisella sektorilla eli päiväkohtaisella palkalla ilman työsopimusta.
Köyhyys on Bangladeshissa selvästi vähentynyt edellisen vuosikymmenen aikana. Bangladeshin tilastokeskuksen mukaan äärimmäisen köyhiä on enää noin 10 % väestöstä, kun vuonna 2010 heitä oli 17,6 %. Ajankohtainen Venäjän sotaan liittyvä ongelma on kasvava inflaatio: hintojen noususta kärsivät eniten kaikkein köyhimmät.
Syrjintä
Bangladeshissa asuvat rohinga-pakolaiset kärsivät laajamittaisesta syrjinnästä. Rohingat ovat paenneet etnisiä ja uskonnollisia vainoja Myanmarista Bangladeshiin vuosien ajan. Myanmarin vuoden 2017 väkivaltaisuuksien jälkeen Bangladeshiin on paennut yli 720 000 rohingaa ja heitä arvioidaan olevan Bangladeshissa nyt yhteensä noin miljoona. Rohingat on asutettu leireille, joissa lasten opetuksen ja koulutuksen saatavuus on hyvin rajattua. Rohingojen palkkatyömahdollisuuksia ja liikkumista rajoitetaan voimakkaasti.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan myös muut Bangladeshin alkuperäiskansat ja heimoyhteisöt kärsivät syrjäytymisestä ja syrjinnästä.
Homoseksuaalisuus on Bangladeshissa rikos. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat syrjintää, uhkailua ja väkivaltaa.
Sukupuolten tasa-arvo
Bangladesh on onnistunut parantamaan sukupuolten tasa-arvoa viime vuosikymmeninä. Arvioiden mukaan 80 % tekstiiliteollisuuden noin neljästä miljoonasta työntekijästä on naisia, mikä on mahdollistanut oman toimeentulon ja parantanut naisten asemaa perheissä. Bangladeshin sijoitus World Economic Forumin Global Gender Gap 2022 -tasa-arvoraportissa on Etelä-Aasian maiden paras, ja kaikkien maiden joukossa Bangladeshin sijoitus on 71/146. Bangladeshin pääministerinä on vuodesta 2019 toiminut nainen, parlamentin puhemies on nainen ja parlamentissa on kiintiö naiskansanedustajille. Kehitettävää kuitenkin riittää. Tyttöjen lapsiavioliitot ovat yleisiä ja sukupuolittuneesta väkivallasta raportoidaan usein lehdistössä. Eri järjestöjen mukaan naisten palkkataso on edelleen miehiä alhaisempi.
Työturvallisuus ja –terveys
Bangladesh ei ole ratifioinut ILO:n sopimuksia nro 187 ja nro 155, jotka määrittelevät keskeisiä kansainväliseen työturvallisuuteen- ja terveyteen liittyviä standardeja. Bangladesh on kuitenkin ratifioinut tiettyjä ala- ja kategoriakohtaisia työturvallisuuden ja -terveyden yleissopimuksia.
Teollisuuden tehdastulipalot ja tehdasrakennusten sortumiset ovat lisänneet painetta työturvallisuuden kohentamiselle. Hallitus on panostanut rakennusten paloturvallisuuden parantamiseen ja valvontaviranomaisten kapasiteettia on lisätty. Tekstiiliteollisuudessa ja muilla teollisuudenaloilla vaarallisten aineiden ja kemikaalien tai työkoneiden käsittelyssä on silti edelleen puutteita, jotka voivat johtaa onnettomuuksiin ja sairauksiin. Onnettomuustilanteissa hoitoon pääsy voi olla hidasta.
ILO pyrkii yhteistyössä Bangladeshin hallituksen, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa parantamaan työturvallisuutta ja -terveyttä, sekä tukee kansallisen työterveysohjelman (OSH) käyttöönottoa. Myös Euroopan unioni työskentelee aktiivisesti työolojen parantamiseksi.
Korruptio ja lahjonta
Vuonna 2021 Bangladeshin sijoitus Transparency Internationalin korruptioindeksissä oli 147/180. Järjestön mukaan Bangladesh on Afganistanin jälkeen Etelä-Aasian korruptoitunein maa. Poliitikkojen ja viranomaisten lahjonta on hyvin yleistä.
Maankäyttöoikeudet
Keskeisin maanomistukseen liittyvä laki on perustuslaki (1972), jota on viimeksi muokattu 2018. Maanomistuksen muutosta säätelevä lainsäädäntö on monilta osin peräisin siirtomaavallan tai Pakistanin hallinnon ajalta.
Maankäyttöä hallinnoi Ministry of Lands. Ministry of Law, Justice and Parliamentary affairs on vastuutaho maanomistuksen muutoksiin ja verotukseen liittyvissä asioissa. Asiaa seuraavien järjestöjen mukaan virastojen välinen koordinaatio on puutteellista ja hallinnon toiminta tehotonta. Maaoikeuden rekisteröiminen vaatii kahdeksan erillistä prosessia ja on suhteellisen kallista, rekisteröintimaksu on 6,7 % tontin hinnasta.
Maankäyttöoikeuksien osalta vaikein alue on maan itäosissa sijaitseva Chittagong Hill Tracts, jonka hallinta on käytännössä armeijalla. Alueella asuu eri alkuperäiskansoja, joiden maita on pakkolunastettu tai kaapattu muuhun käyttöön.
Bangladesh on maailman tiheimmin asuttuja maita, ja suuri osa maan pinta-alasta on vesistöä.
Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta
Bangladeshin ympäristönsuojelun lainsäädäntö perustuu Bangladesh Environment Conservation Act:iin (1995), jonka tavoitteina on ympäristön suojeleminen, ympäristöstandardien parantaminen ja saastumisen hillitseminen. Ympäristöjärjestöjen mukaan laki on liian kapea-alainen ja sen määrittelemä tuomiovalta ympäristörikoksissa riittämätön.
Bangladeshin taloudelle merkittävän tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksia on pyritty vähentämään erillisellä lainsäädännöllä. Tekstiilitehtaisiin tulee asentaa jäteveden käsittelylaitos, jotta tehtaiden jätevesipäästöt eivät joutuisi vesistöihin. Järjestöjen mukaan lakia ei aina noudateta ja viranomaisvalvonta on tehotonta.
Hallitus on pyrkinyt lainsäädännöllä ohjaamaan myös rakennusalan tiilipolttouunien käyttöä. Tiilipolttouunien käyttö vaatii paljon raakamateriaaleja ja maa-alaa. Tiilin valmistus aiheuttaa paljon päästöjä ja lisää metsäkatoa. Tiilipolttouuneja koskevaa lainsäädäntöä ei kuitenkaan aina noudateta.
Vuonna 2022 Bangladeshin sijoitus Yalen yliopiston ylläpitämässä Environmental Performance Indexissä (EPI) on 177/180. Ympäristön pilaantuminen on Bangladeshissa vakava ongelma.
Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?
Viranomaistoimintaan liittyvä riski on olemassa. Viranomaiset ovat puuttuneet väkivaltaisesti esimerkiksi tehtaiden työntekijöiden mielenosoituksiin. Suuriin infrastruktuurihankkeisiin on eri raporttien mukaan liittynyt väestön pakkosiirtoja.
Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?
Ihmisoikeusjärjestöjen rekisteröintiä ja toimintaa on vaikeutettu ja jopa estetty. Bangladeshilaisen ihmisoikeuskansalaisjärjestö Odhikarin toiminta estettiin vuonna 2022. Kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat myös kohdata eriasteista häirintää, uhkailua ja väkivaltaa.
Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?
Global Compact Network on toiminut Bangladeshissa vuodesta 2009 lähtien, ja esimerkiksi amfori-verkostolla on Bangladeshissa toimintaa ja useita jäsenyrityksiä. Bangladeshissa on myös pohjoismainen kauppakamari, johon kuuluu suomalaisyrityksiä.
Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?
Viime vuosina vastuullisen liiketoiminnan merkitys on kasvanut. Bangladeshin keskuspankki on toiminut kansallisesti yritysvastuuajattelun edelläkävijänä vuodesta 2008 asti, jolloin se ohjeisti kaikkia maan liikepankkeja laatimaan yritysvastuuohjelman. Bangladeshissa toimivat länsimaiset suuryritykset raportoivat omien linjaustensa mukaisesti. Bangladeshissa on tiettävästi maailman maista eniten tehtaita, joille US Green Building Council (USGBC) on myöntänyt LEED -sertifikaatin (Leadership in Energy and Environmental Design).
Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?
Monet eri sektorit kuten energia, digitaaliset ratkaisut, infrastruktuurirakentaminen, kevyt valmistava teollisuus sekä koulutus ja terveydenhuolto tarjoavat Bangladeshissa mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja investoinneille. Suomen kannalta erityisen kiinnostavia sektoreita ovat esimerkiksi energiaratkaisut, televiestintä, satamarakentaminen, kiertotalous ja koulutus.
Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?
Bangladeshiin on perustettu ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi useita erityistalousalueita, joissa liiketoiminnan perustamista on helpotettu verokannustimet mukaan lukien.