Edustustojen raportit maittain

POHJANMERELLE ON RAKENTEILLA AINUTLAATUINEN ENERGIASAARI

Belgian tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta merkittävästi ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Belgia pyrkii kasvattamaan merituulivoimakapasiteettinsa kahdeksaan gigawattiin. Pohjanmerelle sijoittuva energiasaari on 45 kilometrin päässä rannikolta, ja se on kooltaan kuusi hehtaaria. Saaren rakennustyöt ovat alkaneet, ja ensimmäiset tuuliturbiinit on määrä ottaa käyttöön vuonna 2028.

PRISENSSA ELISABETHIN ENERGIASAARI RAKENNETAAN KAUAS POHJANMERELLE

Vuonna 2021 Belgian hallitus päätti käynnistää kilpailutuksen merituulivoimaloiden rakentamisesta Prinsessa Elisabethin alueelle Pohjanmerellä. Belgia on edelläkävijä merituulivoiman alalla, ja viime vuosina se on noussut toiseksi mitatessa väkilukuun suhteutettua merituulivoimakapasiteettia. Belgian tuulipuistot Pohjanmerellä tuottavat tällä hetkellä 2,26 gigawattia, ja tavoitteena on kasvattaa kapasiteetti kahdeksaan gigawattiin vuoteen 2040 mennessä.

Prinsessa Elisabethin energiasaari on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Alue on kooltaan 285 neliökilometriä, ja se on jaettu kolmeen osaan: Noordhinder North, Noordhinder South ja Fairybank. Alue sijaitsee suhteellisen kaukana, keskimäärin 45 kilometrin päässä Belgian rannikosta, mikä on 10 kilometriä pidemmällä kuin olemassa olevat tuulivoimapuistot. Energiasaari yhdistää merellä sijaitsevat tuulivoimapuistot mantereeseen sekä luo uudet yhteydet Tanskaan ja Isoon-Britanniaan. Neuvottelut ovat käynnissä myös Irlannin kanssa.

Belgian liittohallitus on hyväksynyt saaren kärkihankkeeksi ja myöntänyt sille 99,7 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä. Lokakuussa 2021 saaren rakennuskustannusten arvioitiin olevan kaksi miljardia euroa, mutta heinäkuussa 2023 arvio oli jo 3,5 miljardia. Kustannusten nousun syyksi on esitetty rakennusmateriaalien hinnannousua, joka johtuu paitsi inflaatiosta myös tuulivoiman rakentamiseen tarvittavien materiaalien kohonneesta kysynnästä.

Pohjanmerellä on usein tuulista, minkä vuoksi alue on houkutteleva tuulivoiman tuotannolle. Osasyynä tuulivoimapuiston rakentamiselle merelle on myös Belgian tiheä asutus ja vaikeus saada rakennuslupia maalle. Tilahaasteita on kuitenkin myös merellä, sillä samoista alueista kilpailevat kalastajat, joiden mukaan merelle rakennetut turbiinit häiritsevät kalavesiä. Belgian eteläosassa Valloniassa olisi tilaa, mutta siellä ei ole yhtä otolliset tuuliolosuhteet.

Energiasaaren Nature inclusive design -projektin myötä kestävyys ja merielämän kunnioitus ovat olleet keskeisellä sijalla energiasaaren suunnittelussa. Myös Belgian energiaministeri Tinne Van der Straeten on todennut uusiutuvan energian ja biologisen monimuotoisuuden kulkevan käsi kädessä.

 

BELGIA TAVOITTELEE ILMASTONEUTRAALIUTTA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ

Pohjanmerelle rakennettavat tuulivoimapuistot liittyvät energiasektorin kehittämiseen, ja tavoitteena on muuttaa alue merkittäväksi kestävän energian tuottajaksi. Belgian oli tarkoitus luopua ydinvoiman käytöstä vuoteen 2025 mennessä, mutta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kahden ydinvoimalan käyttöä on päätetty jatkaa vielä vähintään kymmenellä vuodelle. Tällä hetkellä noin puolet maan energiasta tuotetaan ydinenergialla.

Belgian tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta merkittävästi ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä vuonna 2022 Belgian energiatuotannosta hieman alle 14 prosenttia oli peräisin uusiutuvista energialähteistä. Kymmenen prosentin raja ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2020, ja vuonna 2022 Belgia oli EU:n keskiarvoa jäljessä lähes 10 prosenttiyksikköä. Vertailun vuoksi Suomen luvut olivat 36,6 (2013) ja 47,9 prosenttia (2022). Euroopan maista Suomen edellä ovat ainoastaan Ruotsi (66 %) ja Norja (76 %).

Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä ovat merkittävässä osassa myös Belgian Benelux-unionin puheenjohtajakaudella 2024. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lähes neljäsosa sisällöstä käsittelee kestävään kehitykseen ja energiaan liittyviä toimia ja suunnitelmia. Näihin lukeutuvat muun muassa tuulienergia, vedyn käyttö, sähkömarkkinoiden suunnittelu ja kaasupaketti, kiertotalous, energiasiirtymä ja innovaatio, ilmastonmuutos, kestävä maatalous, eläinten terveys, luonto ja biodiversiteetti sekä ilmanlaatu.

 

ENSIMMÄISET TUULITURBIINIT OTETAAN KÄYTTÖÖN VUONNA 2028

Maaliskuussa 2024 Elialle (belgialainen suurjännitesähkön kantaverkko-operaattori) myönnettiin maan käyttöoikeus Prinsessa Elisabethin energiasaaren rakentamista ja käyttöä varten. Energiasaaren on määrä valmistua vuonna 2026, ja se on tarkoitettu vähintään satavuotiseksi.

Saaren suunnittelevat ja rakentavat belgialaiset yritykset Jan De Nul ja DEME. Saaren betonielementtien valaminen on alkanut Vlissingenin satamassa Alankomaissa huhtikuussa 2024. Elementit ovat kooltaan 57x30x30 metriä, painoltaan 22 000 tonnia, ja niitä on tarkoitus käyttää saaren ulkoseininä. Saarelle rakennetaan myös korkea muuri suojaamaan siellä olevaa infrastruktuuria tulvimiselta kovien merisäiden aikana. Saaren sisäosa täytetään 2,3 miljoonalla kuutiometrillä hiekkaa. Vuosien 2026–2030 aikana rakennetaan saaren sähköinfrastuktuuri, ja ensimmäiset tuuliturbiinit otetaan käyttöön vuonna 2028.

Myös Belgiassa tutkitaan ja kehitetään vedyn tuottamista ja varastointia, jotta sähköverkko olisi toimintavarmempi tuotantovaihtelusta huolimatta. Vety ja sen johdannaiset ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan otollisia suurten energiamäärien varastointiin, ja tuulisina päivinä tuotettu ylimääräinen energia voidaan ottaa talteen myöhempää käyttöä varten. Belgian vetystrategiassa linjataan, että vetyä tällaiseen tarkoitukseen tulisi tuottaa vain uusiutuvilla energialähteillä.

Teksti: harjoittelija Lasse Lehmuskoski, Suomen suurlähetystö, Bryssel

Lisätietoja: Suomen suurlähetystö, Bryssel