MAA-ANALYYSI: BOLIVIA

Bolivian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Talouspolitiikka Boliviassa jatkaa valtiojohtoista linjaansa. Luonnonvarat, kuten maakaasu ja mineraalit, ovat valtion omistuksessa ja valtion omistamat yrityksen muodostavat huomattavan osan maan taloudesta. Talouskasvua tuetaan julkisilla investoinneilla, mikä toisaalta syventää valtion velkaantumista. Bolivia hyväksyttiin Mercosurin jäseneksi 2023.

Boliviaa hallitsee vasemmistopuolue, joka sekin on jakautunut kahtia nykyisen presidentti Luis Arcen sekä aiemman presidentin Evo Moralesin kannattajiin. Oppositio on vahvoilla maan liike-elämälle tärkeässä Santa Cruzin kaupungissa. Valtiojohtoisen kulutuksen siivittämänä Bolivian talouskasvu on 2 %:n luokkaa vuosina 2023 ja 2024. Bolivian ostovoimapariteettikorjattu BKT/asukas on n. 10 000 USD, mikä on matalampi kuin naapurimaissa.

Bolivian alijäämäinen valtiontalous on supistanut maan valuuttavarantoja jo noin kymmenen vuoden ajan. Tämä kehitys on kiihtynyt 2023 ja keskuspankin valuuttareservit ovatkin jo lähes olemattomat. Luottoluokittaja Standard & Poor’s laski Bolivian luokitusta marraskuussa 2023 tasolle CCC+.  Mikäli kurssia ei muuteta kestävämmälle pohjalle, valuuttakurssin pitäminen nykytasolla on vaikeaa. Ulkomaisten lainojen hoito on vaikeutunut. Riskinä on, että maan olisi pakko suostua IMF:n ohjelmaan, mitä nykyhallinto poliittisista syistä vastustaa.

Bolivian päävientiartikkeli on ollut maakaasu, jota se on vienyt Argentiinaan ja Brasiliaan. Maakaasuvarat ovat kuitenkin hupenemassa ja tuotanto on laskenut lähes puoleen viime vuosikymmenen puolivälin huipputasosta. Argentiinan otettua käyttöön omia kaasukenttiään se tarvitsee nyt aikaisempaa vähemmän Bolivian maakaasua. Litiumista on kaavailtu korvaajaa maakaasulle. Boliviassa on maailman suurin tunnettu ja vielä hyödyntämätön litium-varanto Salar de Uyunin suolatasangon alla. Bolivia etsii ulkomaisia investoijia litiumin tuotantoon, mutta maan maakaasuteollisuuden 2006 toteutetun kansallistamisen jälkeinen huono maine investoijien silmissä vaikeuttaa tällaisia suunnitelmia. Sopimuksia investoinneista litiumin tuotantoon on toistaiseksi tehty kiinalaisten ja venäläisten yritysten kanssa.

Bolivian kanssa Suomen kauppa on hyvin pientä, vientimme on noin 5-6 miljoonaa euroa vuodessa ja tuonti heilahtelee paljon vuosittain (2022 lähes nolla, 2023 syyskuussa 11 miljoonaa euroa). Vientipotentiaalia voisi olla infrastruktuurihankkeissa ja kaivossektorilla, mutta kaupan rahoituksen järjestäminen voi olla haasteellista. Valtion puuttuminen talouteen, liian arvokas valuutta ja lainsäädännön mahdolliset nopeat muutokset tekevät Boliviasta vaikean toimintaympäristön kansainvälisille yrityksille.

 

Teksti: Antti Rytövuori, Suomen suurlähettiläs, Bolivia (sivuakkreditointi Limasta)