Edustustojen raportit maittain
KATSAUS BELGIAN TALOUSNÄKYMIIN ALKUVUONNA 2024
Belgian talouden ennustetaan kasvavan noin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Samalla kuitenkin myös valtion velka kasvaa valtion budjetin ollessa alijäämäinen. Belgian inflaatio oli viime vuonna selvästi alempi kuin EU-maissa keskimäärin, mutta sen odotetaan tänä vuonna hieman nousevan. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän noin 5,5 prosentissa ja yksityisen kulutuksen jatkuvan vahvana. Belgian vienti ja tuonti keskittyvät edelleen voimakkaasti EU-alueelle Saksan, Ranskan ja Alankomaiden osuuden ollessa lähes puolet maan kokonaisviennistä. Belgia on Suomen kymmenen suurimman vientimaan joukossa, ja Suomen vienti Belgiaan on kasvanut yli 60 % viimeisen kymmenen vuoden aikana.
BELGIAN TALOUSKASVU 2023–2024 VAHVEMPAA KUIN EU:SSA KESKIMÄÄRIN
Euroopan komission tuoreessa katsauksessa Belgian talouden arvioidaan kasvaneen 1,5 prosenttia vuonna 2023, ja seuraavalle kahdelle vuodelle kasvua odotetaan saman verran. EU-maiden keskimääräinen talouskasvu vuonna 2023 oli 0,5 prosenttia ja ennuste kuluvalle vuodelle 0,9 prosenttia. Sen sijaan vuonna 2025 Belgian talouskasvun ennustetaan jäävän hieman EU:n keskimääräistä kasvua (1,7 %) alhaisemmaksi.
Inflaatio laski Belgiassa 2,3 prosenttiin vuonna 2023, mikä alitti selvästi EU-maiden keskiarvon (6,3 %). Inflaation lasku heijastaa kaasu- ja sähköhintojen laskun siirtymistä myös vähittäismyyntihintoihin. Sähkön ja kaasun alennetusta ALV-kannasta luopumisen myötä inflaation odotetaan nousevan 3,5 prosenttiin vuonna 2024, kun taas EU-maiden keskiarvon ennustetaan olevan 3,0 prosenttia.
Työttömyyden odotetaan pysyvän Belgiassa vuonna 2024 edellisvuoden tapaan 5,6 prosentissa ja hieman laskevan vuonna 2025 (5,4 %). Yksityinen kulutus on pysynyt Belgiassa vahvana, ja kotitalouksien ostovoimaa tukevat automaattiset palkkojen ja sosiaalitukien indeksoinnit.
BELGIAN JULKINEN VELKA KASVUSSA
Julkisen velan suhde BKT:hen kasvanee 106,4 prosenttiin vuonna 2024 ja 107,3 prosenttiin vuonna 2025. Belgian julkisen velan osuus BKT:sta ylittää reilusti EU-maiden keskiarvon, joka vuonna 2023 oli hieman yli 83 prosenttia. Komission ennusteen mukaan Belgian julkisen talouden alijäämä on 4,9 prosenttia BKT:sta vuonna 2024 ja 5,0 prosenttia vuonna 2024.
Belgia on laskenut kaksi kertaa liikkeelle vuoden mittaisen valtion joukkovelkakirjalainan. Elokuussa 2023 yli 600 000 belgialaiselta kerättiin lähes 22 miljardia euroa, ja kyseisen velkakirjan tuottoon sovelletaan alennettua lähdeveroa (15 %). Helmikuussa 2024 liittovaltion velkavirasto (Agence Fédérale de la Dette) päätti uudesta lyhyestä ja nimellisarvoltaan enintään 6 miljardin euron joukkovelkakirjalainasta. Tällä kertaa maan hallitus kuitenkin teki päätöksen, että rahoitusvälineen tuotosta on maksettava normaali lähdevero (30 %).
BELGIAN TALOUSRAKENNE PYSYNYT MUUTTUMATTOMANA
Belgian elinkeinoelämän rakenne on ollut lähes muuttumaton jo useita vuosia. Palveluiden osuus Belgian bruttokansantuotteesta on merkittävä: palvelualat työllistävät noin 80 prosenttia Belgian työvoimasta, ja palvelut kattavat lähes 70 prosenttia maan BKT:sta teollisuuden osuuden ollessa noin 20 prosenttia ja maatalouden alle yhden prosentin.
Belgian talouden keskeisiä vahvuuksia ovat sen kauppastrategisesti keskeinen sijainti Iso-Britannian, Saksan ja Ranskan välissä, Antwerpen-Bruggen merkittävä satama-alue, Euroopan unionin instituutioiden läsnäolo sekä hyvin koulutettu työväestö.
ELPYNYT TUONTI JA VIENTI KESKITTYVÄT EDELLEEN VAHVASTI EU-ALUEELLE
Vuonna 2023 tapahtuneen notkahduksen jälkeen tuonnin ja viennin odotetaan tänä vuonna piristyvän. Nettoviennin osuus BKT:n kasvusta pysyy kuitenkin lähivuosina vielä negatiivisena, kun taas tuontia kasvattaa yksityinen kulutus.
Belgian viennistä 65 prosenttia suuntautuu EU:n sisälle, ja viennin kasvu riippuukin pitkälti Belgian tärkeimpien kauppakumppanien talousnäkymistä. Belgian ulkomaankauppaviraston mukaan vuonna 2022 viennistä lähes puolet kohdistui kolmeen maahan: Saksaan (21,3 %), Ranskaan (13,8 %) ja Alankomaihin (13,1 %). Belgian suurimpia EU:n ulkopuolisia vientimaita olivat Yhdysvallat (5,9 %), Iso-Britannia (5,2 %), Japani (1,7 %), Kiina (1,3 %), Nigeria (1,3 %), Turkki (1,2 %) ja Intia (1,2 %).
Samana vuonna Belgian suurimmat tuontimaat olivat Alankomaat (18,4 %), Saksa (11,5 %), Ranska (9,2 %), Kiina (6,0 %), Yhdysvallat (6,0 %), Iso-Britannia (5,9 %), Irlanti (4,1 %), Espanja (4,1 %) ja Italia (3,8 %).
Belgia on myös Suomelle varsin merkittävä kauppakumppani. Belgia on Suomen kymmenen suurimman vientimaan joukossa, ja Suomen vienti Belgiaan on Tullin tietojen mukaan kasvanut yli 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.
BELGIAN ALUEIDEN VÄLILLÄ ON EROJA
Belgian väkiluku oli 11 681 087 alkuvuodesta 2023, ja väestöstä Flanderin alueella asui noin 58, Valloniassa 31 ja Brysselin pääkaupunkialueella 11 prosenttia. Pinta-alaltaan suurin on Vallonia (16 901 km2), toiseksi suurin Flanderi (13 625 km2) ja pienin Brysselin alue (162,4 km2). Belgian tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Flanderin työllisyysaste oli 76,5 prosenttia, kun taas Valloniassa se oli 65,9 prosenttia.
Vuonna 2023 Flanderin alueen BKT per capita oli 45 200 euroa ja Valloniassa 32 200 euroa. Brysselin alueen luku oli korkein, 74 800 euroa, ja sitä nostavat merkittävästi muun muassa alueella sijaitsevat kansainväliset ja EU-instituutiot sekä monien suuryritysten aluekonttorit, joissa käydään töissä myös pääkaupunkialueen ulkopuolelta. Flanderin hallitus onkin arvioinut, että työmatkaliikenne-korjattuna BKT per capita olisi Flanderin alueella suurempi kuin pääkaupunkialueella.
YHTEENVETO KESKEISISTÄ TALOUSINDIKAATTOREISTA
|
Belgia |
|
EU-maat |
||||
2023 |
2024 |
2025 |
2023 |
2024 |
2025 |
||
BKT:n kasvu (Komission ennuste talvi 2024) |
1,5 % |
1,4 % |
1,5 % |
0,5 % |
0,9 % |
1,7 % |
|
Inflaatio (Komission ennuste talvi 2024) |
2,3 % |
3,5 % |
2,3 % |
6,3 % |
3,0 % |
2,5 % |
|
Budjettialijäämä (Komission ennuste syksy 2023) |
-4,9 % |
-4,9 % |
-5,0 % |
-3,2 % |
-2,8 % |
-2,7 % |
|
Julkisen velan osuus BKT:sta (Komission ennuste syksy 2023) |
106,3 % |
106,4 % |
107,3 % |
83,1 % |
82,7 % |
82,5 % |
|
Työttömyysaste (Komission ennuste syksy 2023) |
5,6 % |
5,6 % |
5,4 % |
6,0 % |
6,0 % |
5,9 % |