Edustustojen raportit maittain
Itävallan talous syyskuussa 2024
Vuonna 2023 Itävallan BKT oli 477 Mrd. euroa (Suomen 278 Mrd. e). Reaalinen BKT asukasta kohti oli 37 460 euroa (Suomessa 36 990 e). Asukkaita Itävallassa on reilut 9 miljoonaa.
Itävallan talous toipuu koronakriisistä ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa hitaasti. Viime vuonna BKT supistui 0,8 prosenttia. Tutkimusinstituutit ovat viime aikoina madaltaneet odotuksiaan ja ennustavat tälle vuodelle enää 0–0,3 prosentin talouskasvua. Itävalta olisi jäämässä kasvussa alle EU:n keskiarvon. Ensi vuodelle odotetaan 1,5 prosentin kasvua, jos vienti alkaa vähitellen vetää maailmantalouden toipuessa.
Kasvua hidastavat teollisuuden ja rakennussektorin ongelmat. Teollisuustuotanto on kärsinyt Itävallan kauppakumppaneiden talousvaikeuksista, kalliista energiasta ja yksikkötyökustannusten noususta. Rakennusteollisuuden elpymistä ovat hidastaneet korkeat korot. Nykyinen taantuma uhkaa jo venyä pisimmäksi 25 vuoteen.
Heikon kansainvälisen kysynnän lisäksi Itävallan talous kärsii heikosta kotimaisesta kulutuskysynnästä. Vaikka Itävallassa sovittiin viime vuonna mittavista palkankorotuksista (enimmillään jopa 10 %) ja vaikka inflaatio on laskenut merkittävästi vuoden alusta, kotitaloudet ovat vastahakoisia kuluttamaan.
Heikko kysyntä laskee korkealla laukannutta inflaatiota. Elokuussa inflaatio oli 2,4 prosenttia, kun se vielä tammikuussa oli 4,5 prosenttia. Viime vuonna inflaatio oli 7,8 prosenttia, sitä edeltävänä 8,6 prosenttia erityisesti korkeiden energianhintojen takia.
Myös kotimainen työmarkkina kärsii yhä enemmän talouden alamäestä. Työttömyysaste on nousussa (elokuussa 6,7 %, ennuste kuluvalle vuodelle 6,9%).
Itävalta on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. BKT:stä yli 50 prosenttia tulee viennistä, ja yli 1,2 miljoonaa työpaikkaa on viennistä riippuvaisia. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Italia ja Yhdysvallat, tuontimaat Saksa, Kiina ja Italia. Itävallan talous nojaa vahvasti pk-yrityksiin, ja perheyrityksiä on paljon.
Itävallan osuus Suomen tuonnista on ollut noin prosentin luokkaa ja osuus viennistä noin 0,7 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan Suomen tuonti Itävallasta oli viime vuonna 825 Me, mikä on 9,5 prosenttia vähemmän verrattuna vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Viennin arvo oli 533 Me, sekin 8,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Itävallan julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna 2,7 prosenttia BKT:sta. Näin ollen Itävalta alitti Maastrichtin sopimuksen 3 prosentin maksimin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019. Itävallan valtiovarainministeriön keväisen arvion mukaan julkisen talouden alijäämä olisi tänä vuonna 2,9 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 2,8 prosenttia BKT:stä. Julkisen talouden velkasuhde oli puolestaan 77,8 prosenttia BKT:sta (Maastricht-viitearvo 60 %) vuonna 2023. Ministeriön mukaan velkasuhde pienenisi maltillisesti tänä vuonna 77,5 prosenttiin BKT:sta ja pysyisi jokseenkin samana vuoteen 2027 asti.
Teksti: Ilona Vihonen