Edustustojen raportit maittain

Itävallan talous syksyllä 2019

Alppimaan taloudella menee hyvin, joskin digitalisaatio odottaa vielä tekijäänsä. Vienti kasvaa ja vihreä Wien houkuttelee start up-yrityksiä.

Itävalta sijaitsee Keski-Euroopan sydämessä ja toimii näin markkinaporttina Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Länsi-Balkanin suuntaan, joissa itävaltalaiset yritykset ovat suurimpia investoijia. Itävalta on hallittavan kokonsa (8,8 milj. asukasta) ja kehittyneen, innovaatioille avoimen ja helposti lähestyttävän taloutensa ansiosta monille ulkomaalaisille yrityksille sopiva koemarkkina saksankielisen Euroopan markkinoille.

Vuonna 2018 Itävallan bruttokansantuote oli 385,71 miljardia euroa (+2,4%); vuoden 2019 ennuste on 399,79 miljardia euroa (1,7%) ja vuodelle 2020 BKT:n ennustetaan kasvavan 412,41 miljardiin euroon (+1,4%). Ostovoima on vahvalla pohjalla, vuoden 2019 ennusteena 40.333 ja vuodelle 2020 ennusteena 41.373. Työttömyys on laskenut vuoden 2017 5,5 %:sta 4,6%:iin (2019 ennuste). Samoin inflaatio on heikentynyt vuoden 2017 tasosta (2,1%) 1,6%:iin (2019), vuoden 2020 ennusteena 1,7%.

Toukokuun hallituskriisin ja sitä seuranneen hallituksen kaatumisen jäljiltä Itävallassa toimi kesän ajan virkamieshallitus. Aikaistetut liittovaltiovaalit pidettiin 29.9.2019.

 

Pk-yritykset vahvana viennissä

Suomen ja Itävallan yritysrakenne on hyvin samankaltainen; 99,6 % Itävallan yrityksistä on pk-yrityksiä. Merkittävänä erona Suomeen on itävaltalaisten pk-yritysten aktiivisuus kansainvälisillä markkinoilla. Itävallan vienti jakautuu lähes tasan pk- (48,3%) ja suuryritysten (51,7 %) kesken (WKO, 2015).

Kansainväliset markkinat ovat Itävallasta katsottuna lähellä ja maa toimiikin merkittävänä Euroopan kaupan solmukohtana. Saksan kieli yhdistää Itävallan osaksi dynaamista DACH-markkinaa, ja merkittävä määrä itävaltalaisyrityksistä toimii alihankkijoina saksalaisteollisuudelle esimerkiksi autoteollisuuden alalla. Saksan markkinoiden lisäksi itävaltalaisyrityksistä löytyy vahvaa paikallistuntemusta ja hyvät kauppasuhteet myös Itä-Euroopan ja Länsi-Balkanin markkinoille. Itävalta on merkittävin sijoittaja Sloveniassa, Kroatiassa, Bosnia-Herzegovinassa ja Pohjois-Makedoniassa.

 

Talouden haasteina työvoiman integrointi ja kallis terveydenhuolto

Euroopan komission vuosittaisessa maaraportissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) huomioitiin Itävallan tasapainottunut julkinen talous. Odotettua suurempi verokertymä ja korkea työllisyys, yhdessä vahvan talouskasvun kanssa, edesauttoivat nolla-alijäämän saavuttamisessa vuonna 2018. Itävallan valtiontalouden odotetaan olevan 0,1 % ylijäämäinen vuonna 2020. Valtion velan määrä jatkaa kutistumistaan, saavuttaen 67,8 % BKT:sta vuonna 2020 (vrt. 78,3 % vuonna 2017).

Itävallan keskeisiksi rakenteellisiksi haasteiksi komissio nostaa edelleen kalliin terveydenhuoltojärjestelmän sekä naisten, ikääntyvän väestön ja maahanmuuttajataustaisen väestön tehokkaamman integroinnin työelämään. Ulkoisista tekijöistä etenkin EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden kehitys vaikuttaa vientivetoisen talouden kasvunäkymiin.

Itävallassa pääsy terveydenhuollon piiriin on EU:n kärkeä, mutta terveydenhuoltojärjestelmää dominoi kallis sairaalasektori. Terveydenhuollon kustannukset ovat korkeammat kuin EU:ssa keskimäärin, ja niiden odotetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosikymmeninä väestön ikääntymisen myötä. Kulujen karsiminen olisi luontevaa aloittaa sairaaloista, mutta monimutkaiset hallintorakenteet vaikeuttavat mm. sairaalaverkon typistämistä.

Itävalta on edistynyt jonkin verran naisten työllistymisasteen parantamisessa, mutta kokoaikatyöllisyyden parantaminen on kuitenkin edelleen tarpeen: 47,9 % naisista tekee Itävallassa osa-aikatyötä, kun EU-keskiarvo on 31,1 %. Naisten työllisyyden parantamiseksi suositellaan mm. huomattavaa lisäystä alle 3-vuotiaiden lasten päivähoitopaikkojen tarjontaan erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella.

Ikääntyvän väestön osalta maan eläkejärjestelmä on uudistusten tarpeessa. Itävallassa lakisääteinen eläkeikä on edelleen eurooppalaisessa vertailussa alhainen (naisilla 60v. ja miehillä 65v.). Komissio on jo pitkään suositellut Itävallalle eläkeiän nostamista huomioiden, että eläkeläisten määrän odotetaan kasvavan 2,4 miljoonasta 3,6 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä.

 

Koulutusjärjestelmä kaipaa uudistamista, digitalisaatio to do -listalla

Itävallan kansantalouden rakenteellisista haasteista suurimpia – ajatushautomo Agenda Austrian arvion mukaan kaikkein suurin -  on vanhentunut koulutusjärjestelmä, joka ei kaikilta osin tuota pätevää osaamista työmarkkinoille. Itävaltalaisoppilaiden tulokset eivät ole kovinkaan hyviä kansainvälisissä vertailuissa (viimeisin PISA-sijoitus 27.), varsinkaan kun huomioidaan järjestelmän kalleus.

Digitalisaatio odottaa Itävallassa edelleen tekijäänsä; erityisesti julkisella sektorilla kattavuuden osalta, sekä muun muassa koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla. Tekemistä riittää myös yksityisellä sektorilla pienten yritysten ”sähköistämisessä”. Käteisen suosio maksuvälineenä pitää edelleen pintansa; 82% kaikista maksuista Itävallassa hoidetaan edelleen käteisellä.

 

Vihreä Wien houkuttelee osaajia ja start up –yrityksiä

Wien on viime vuosina loistanut maailmanlaajuisissa elämänlaatu-rankingeissa. Muun muassa Mercerin julkaisemassa Quality of Living(Linkki toiselle web-sivustolle.) –tutkimuksessa kaupunki on hallinnut kärkipaikkaa jo 10 vuotta ja viimeisimmässä Economist Intelligence Unit’in The Most Liveable Cities(Linkki toiselle web-sivustolle.) –listauksessa Wien rankattiin maailman asuttavimmaksi kaupungiksi. Wienin vahvuuksia ovat kohtuullinen hintataso (erityisesti asumiskustannukset), toimiva ja edullinen joukkoliikenne, kulttuuritarjonta, turvallisuus sekä pääsy terveydenhuollon ja koulutuksen piiriin.

Wienin kaupunki panostaa kiitettävästi kestävään kehitykseen ja kaupunkisuunnitteluun. Kaupunki tukee rakentamista, mutta edellyttää tiettyä määrää sosiaalista asuntotuotantoa ja sitoutumista maltillisiin vuokriin. Wien on myös Euroopan vihreimpiä kaupunkeja; noin puolet pinta-alasta on viheralueita ja vihersuunnitteluun panostetaan osana Urban Heat Island(Linkki toiselle web-sivustolle.) –strategiaa, jolla kaupunki varautuu ilmastonmuutoksen aiheuttamiin helleaaltoihin. Wienin kaupungilla on myös ollut vuodesta 1990 alkaen oma ilmastonsuojeluohjelma. Kaupunki saa myös Eunomian ja European Environmental Bureaun tekemässä tutkimuksessa kiitosta korkeasta kierrätysasteesta. Rakennuspuolella tähtiprojektina on ollut Aspern Seestadt –kaupunginosan innovatiivinen rakennushanke, joka jatkuu vuoteen 2027 asti ja kuuluu Euroopan mittakaavassa laajimpiin kaupunkikehityskohteisiin.

Kuten muutkin suurkaupungit, Wien houkuttelee aktiivisesti uusia start-upeja ja kansainvälisiä osaajia kaupunkiin. Merkittävänä etuna pidetään Keski-Euroopan keskeisen sijainnin lisäksi verrattain halpaa hintatasoa moniin muihin Euroopan suurkaupunkeihin verrattuna. Muiden Euroopan suurkaupunkien tavoin Wienistä löytyy runsaasti kasvuyrityksille suunnattuja hubeja osin omine sparrausohjelmineen. Austrian Startups rakentaa aktiivisesti yrittäjäverkostoa sekä Wienissä että myös muualla Itävallassa, ja on mukana kokoamassa vuosittaista Austrian Startup Monitor(Linkki toiselle web-sivustolle.) –katsausta.

 

Itävallan ulkomaankauppa

Itävallan talous on Suomen lailla viennistä riippuvainen ja maidemme vientisektorit ovat hyvin samankaltaiset. Maan viennin kokonaisarvo oli vuonna 2018 150,07 miljardia euroa, mikä oli 5,7% kasvu vuodesta 2017. Tuonnin kokonaisarvo kasvoi 5,8% ollen 156,06 miljardia euroa vuonna 2018. Vienti EU –maihin kasvoi hieman enemmän (+5,9%) verraten vientiä EU:n ulkopuolisiin maihin (+5,3%).

Itävallan keskeisiä vientituotteita ovat teollisuuskoneet ja kulkuneuvot (40,1%), teollisuustuotteet (21,9%, mm. metalli ja terästeollisuus), kemian tuotteet (13,3%) ja valmistavarat (11,3%). Tärkeimmät vientimarkkinat ovat Saksa (30,1%), Yhdysvallat (7,0%), Italia (6,5%), Sveitsi (4,7%) ja Ranska (4,3%). Palveluilla ja erityisesti turismilla on myös merkittävä osuus maan viennistä; vuonna 2017 Itävallan palveluviennin arvo oli n. 59 miljardia euroa. Tuontimarkkinoista merkittävimmät ovat niin ikään naapurimaat Saksa (35,8%), Italia (6,4%), Sveitsi (4,4%) ja Tsekki (4,4%), mutta myös Kiina (5,8%). Tärkeimmät tuontisektorit ovat koneet ja kulkuneuvot (35,1%), teollisuustuotteet (16,0%), valmistuotteet (14,7%), kemianteollisuuden tuotteet (13,6%), polttoaine ja energia (8,2%).

Viime vuosina itävaltalaiset yritykset ovat saaneet vahvaa valtiollista tukea viennin edistämineen, ja valtio on panostanut maan kilpailukyvyn kasvattamiseen. Brexit ei aiheuta Itävallassa kovin suurta huolta; Itävallan viennin kohdemaista Iso-Britannia on sijalla 9. ja S&P:n vuoden 2019 Brexit Sensitivity(Linkki toiselle web-sivustolle.) –indeksissä Itävalta ja Suomi pitävät häntäpään paikkoja 21 maan joukosta ollen vähiten alttiina Brexitin taloudellisille vaikutuksille.

 

Itävallan ja Suomen välinen kauppa

Suomen ja Itävallan välisen tavarakaupan arvo on noussut hieman kauppataseen ollessa Itävallalle ylijäämäinen. Itävallan tavaraviennin arvo Suomeen kasvoi 2017-2018 12,6% ollen 657,3 miljoonaa euroa. Suomen tavaravienti Itävaltaan kasvoi maltillisemmin 11,7% 479,3 miljoonasta 535,5 miljoonaan euroon. Kauppatasetta selittää Itävallan pidemmälle jalostetut tuontituotteet Suomeen. Tavara- ja palveluviennin yhteenlasketut arvot ovat kuitenkin lähes tasoissa, sillä Suomen Itävaltaan suuntautuvan palveluviennin arvo (587 milj.euroa 2018, +12,5%) on huomattavasti korkeampi Itävaltaan verrattuna (384 milj.euroa 2018, +6,4%)

Vaikka Suomen ja Itävallan välinen kauppa on määrällisesti verrattain pientä, ovat yritysten väliset suhteet hyvinkin integroituneet ja yhteistyö vilkasta. Tärkeimpiä yksittäisiä vientituotteita Suomesta Itävaltaan ovat yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet, eri toimialojen erikoiskoneet, paperi ja pahvi sekä niistä tehdyt tuotteet, sähkökoneet ja laitteet ja puutavara ja korkki. Itävallasta tuodaan Suomeen pääasiassa koneita ja laitteita sekä kuljetusvälineitä, kemianteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita sekä valmistavaroita. Tärkeimpiä tuontituotteita olivat yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet, eri toimialojen erikoiskoneet, sähkökoneet ja laitteet sekä tuotteet epäjalosta metallista.

 

Teksti: Suomen suurlähetystö, Wien ja Business Finland, Wien

Luvut: WKO, Statistik Austria