Bhutanin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Pienikokoinen, joskin Suomessa vielä heikosti tunnettu Bhutanin kuningaskunta itäisellä Himalajalla on toimiva ja vakaa yhteiskunta. Huomionarvoista on toimiva vapaakauppasopimus Intian kanssa, joka mahdollistaa pääsyn 1,3 miljardin kuluttajan markkinoille. Bhutanissa on käynnissä mittavia uudistuksia ja Suomi kiinnostaa mallimaana. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia löytyy erityisesti rakennusteollisuudessa, puurakentamisessa, metsäsektorilla, kaivostoiminnassa, koulutuksessa, terveysteknologiassa sekä laajemmin digitalisaatiossa ja clean techissä.

Bhutanin kunnianhimoisena tavoitteena on nousta OECD:n alemman keskitulotason maiden joukkoon v. 2023. Bhutanilla on kaikki edellytykset onnistua tavoitteessaan ja toteuttaa uudistuksiaan, joita on toimeenpantu rivakasti. Maa on sijoittunut varsin hyvin mm. kansainvälisissä korruptiotilaistoissa sijalle 27. Suomen menestystarina kiinnostaa Bhutanissa. 

Bhutanin talous kasvaa 5-6 prosentin vuosivauhdilla. Vaikka Bhutan itsessään on suhteellisen pieni (770 000 asukasta), maalla on toimiva vapaakauppasopimus naapurimaan Intian kanssa ja avoin väylä Intian 1,3 miljardin kuluttajan markkinoille. Suomen v. 2020 nimetty ensimmäinen ja hyvin verkottunut kunniakonsuli Bhutanissa helpottaa yhteydenpitoa viranomaisiin ja maan yrityselämään.

Kaupallista potentiaalia Suomen ja Bhutanin välillä on erityisesti metsäsektorilla, ympäristöystävällisessä kaivostoiminnassa, koulutuksessa sekä terveysteknologian ja tietotekniikan (mm. e-hallinto) aloilla. Konkretiaa tai pidemmälle edenneitä suunnitelmia on jo mm. hirsirakentamisessa, koulutus-, metsä- ja vesisektoreilla. Bhutanin hallitus on käynnistänyt laajan Build Bhutan -hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa maan rakennuskantaa. Hankkeeseen haetaan ulkomaista osaamista EU-maista ja erityisesti Suomesta.

Vuoristoisen maan sisäiset, vaikeat kulkuyhteydet luovat kysyntää digiratkaisuille, joissa suomalaisyritysten tarjoamista ratkaisuista saattaisi olla apua. Maan jätehuolto kangertelee, joten myös jätteistä energiaa -ratkaisuille olisi tarvetta.

Harri Kämäräinen, Kiertävä suurlähettiläs, Bhutan