YK: Asiantuntijapaneeli suosittaa merkittäviä uudistuksia talousjärjestelmään

Kestävä kasvu ja köyhyyden vähentäminen edellyttävät demokraattisempia talousrakenteita ja lisää poliittista liikkumavaraa köyhille maille, nobelisti Joseph Stiglitzin vetämä ryhmä toteaa.

YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan Miguel d'Escoto Brockmannin kokoama asiantuntijapaneeli vaatii valtioilta mittavia ja koordinoituja toimia talouskriisin selättämiseksi ja maailman talousjärjestelmän parantamiseksi. 

Erityisen tärkeää on estää köyhyystilanteen paheneminen kehitysmaissa. Jotta tässä onnistuttaisiin, rikkaiden valtioiden tulisi huomioida kansallisten elvytyspakettiensa globaalit vaikutukset ja pitäytyä sellaisista tukimuodoista, jotka vääristävät kilpailua ja vaikeuttavat köyhien maiden asemaa. 

Asiantuntijoiden mukaan osa elvytyksestä pitäisi kohdistaa suoraan kehitysmaihin maailmanmarkkinoiden hiipumisen ja pääomavirtojen tyrehtymisen kompensoimiseksi. Tämä voisi tapahtua siten, että länsimaat ohjaisivat yhden prosentin elvytyspaketeistaan kehitysmaille jo tehtyjen apusitoumusten lisäksi.

Paneeli suosittaa myös uuden, demokraattisesti toimivan luottolaitoksen perustamista niin pian kuin suinkin. Uusi instituutio antaisi kehitysmaille vapaammat kädet toimia ja mahdollistaisi keynesiläisen suhdannepolitiikan, joka on ollut pannassa etenkin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ohjelmissa.

Vähintään yhtä oleellista kuin laman taittaminen on maailmantalouden rakenteiden ja käytäntöjen radikaali uudistaminen niin, ettei vastaavaan tilanteeseen ajauduta uudestaan, että talouskasvun hyödyt jakautuvat jatkossa tasaisemmin ja että päätöksenteossa kuullaan laajemmin eri osapuolten näkemyksiä.  

Kestävän kasvun ja köyhyydenvähennystavoitteiden saavuttamiseksi johtavien maiden G8- ja G20-ryhmittymien rinnalle tarvitaan aktiivinen “G192” – kaikkien maailman valtioiden muodostama yhteisö, paristakymmenestä talouspolitiikan huippuasiantuntijasta koostuva paneeli painottaa. 

Vauhtia muutoksiin

Jos talouskriisistä jotain myönteistä haluaa sanoa, niin se on ainakin pistänyt vauhtia pitkään paikallaan junnanneeseen uudistuskeskusteluun.

“Kriisi on avannut muutosmahdollisuuksia, joita ei vielä muutama kuukausi sitten olisi voinut kuvitellakaan”, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, nobelisti ja Columbia-yliopiston taloustieteen professori Joseph Stiglitz totesi esitellessään paneelin väliraporttia YK:n yleiskokoukselle.

Jäsenmaiden suhtautuminen asiantuntijoiden suosituksiin oli varsin myönteistä. Pidemmän aikavälin toimenpiteistä kenties eniten huomiota saivat globaalin reservivaluuttajärjestelmän sekä YK:n talousneuvoston perustaminen. 

Monet kehitysmaat ovat pyrkineet vakauttamaan talouttaan kokoamalla mittavia dollarivarantoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne lainaavat tuhansia miljardeja dollareita Yhdysvalloille lähes nollakorolla. Rahoille olisi käyttöä kotimaassakin.

Valuuttareservissä makaava raha on myös pois tuottavasta toiminnasta, mikä on osaltaan hidastanut maailmantalouden kasvua ja kaventanut köyhien maiden politiikkavaihtoehtoja. Ongelma ei poistu, jos dollari korvataan toisella valuutalla. Siksi tarvitaan valtioiden tasa-arvoa lisäävä ja kokonaistaloutta vauhdittava globaali järjestelmä. Stiglitzin mukaan sellainen on helposti toteutettavissa, jos vain poliittinen sopu löytyy.  

Poliittinen globalisaatio taloudellisen rinnalle

Pelisäännöistä sopimista ja maailmantalouden koordinointia helpottaisi YK:n turvallisuusneuvostoon ja yleiskokoukseen verrattavissa oleva talousneuvosto. Tasapuoliseen edustukseen perustuva neuvosto olisi “demokraattinen vaihtoehto G20:lle”.

Sovittavaa siellä riittäisi. Paneelin mukaan rahoitusmarkkinoiden reformi ei nimittäin yksistään riitä mihinkään. On muutettava myös taustalla vaikuttavat ajattelumallit, kannustinrakenteet, yrityshallinnon käytännöt, kilpailusäännökset, pääomatuloja suosivat ja veronkierron mahdollistavat verotusjärjestelmät sekä epäoikeudenmukaiset kauppasopimukset. 

Eniten kritiikkiä raportti sai siitä, ettei siinä esitetty riittävän konkreettista suunnitelmaa lisäresurssien ohjaamiseksi vähiten kehittyneille maille.

Tähän kuten moneen muuhunkin asiaan on luvassa parannuksia ryhmän lopullisissa suosituksissa, jotka julkaistaan ennen kesäkuun alussa järjestettävää talouskriisiaiheista YK-huippukokousta. 

Lisää osviittaa globaalitalouden suuntaviivoista saadaan jo tällä viikolla, kun G20-maiden johtajat kokoontuvat Lontooseen.

Henri Purje

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.