Vesa Jaakola: Näkyvä vai näkymätön käsi?
Kolumni on julkaistu viikolla 32/2011 Pohjois-Suomen maakuntalehdissä.
Ihmiskunnan taloushistoriassa markkinatalous lienee vähiten huono järjestelmä niiden kokemusten valossa, mitä muunlaisista talousjärjestelmistä on saatu. Markkinatalouden puolustajat sanovat sen parhaiten ohjaavan voimavaroja taloudelliseen toimintaan, josta kaikki tavalla tai toisella hyötyvät.
Markkinatalouden perusvoimana on yksityinen yrittäjyys, voitontavoittelu, viime kädessä ihmisen ahneus. Kiivaimmat kapitalismin puolustajat eivät haluaisi yrittäjätoiminnalle juuri ollenkaan valtiovallan säätelyä. Heidän mielestään vapaa markkinatalous kykenee korjaamaan itsestään ajoittain ilmenevät ongelmat. Näkymätön käsi ohjaa markkinataloutta, he väittävät.
Näkymättömän käden käsitteen keksi 1700-luvulla brittiläinen taloustieteilijä Adam Smith. Hän oli aikanaan monitieteellinen lahjakkuus, joka tutki taloutta, politiikkaa, oikeudenkäyttöä, moraalia ja jopa jumaluutta. Jälkimaailma tuntee hänet parhaiten markkinatalouden puolustajana näkymättömine käsineen.
Smith tarkoitti näkymättömällä kädellä markkinatalouden sisäistä dynamiikkaa. Kyseessä on hänen mukaansa näkymätön voima, jopa fysiikan painovoiman kaltainen ilmiö. Se saa yksilöt toimimaan niin, että myös yhteinen hyvä siitä karttuu. Oman edun ajaminen koituu kaikkien eduksi, ainakin pitkällä aikavälillä, kärjisti hän.
Näin Adam Smithia voidaan pitää yhtenä markkinatalouden aatteellisena isänä. Isyyden tunnustuksena voi lukea hänen pääteoksensa Kansojen varallisuus vuodelta 1776. Siinä hän puolustelee vakuuttavasti vapaata markkinataloutta verrattuna tuon ajan sääntelytalouksiin.
Vapaan markkinatalouden puolustajana Adam Smith kannatti myös mahdollisimman vapaata maailmankauppaa tuon ajan perusoppia merkantilismia vastaan. Sen mukaan valtion tulee tavoitella vientiylijäämää. Smith oli siis jo tuolloin myös globalisaation tienraivaaja.
Erityisen innokkaasti Smithin talousoppeja luettiin ja alettiin toteuttaa vapauden emämaassa Yhdysvalloissa. Siellä perinteisesti yrittäjät ovat halunneet mahdollisimman laajaa toimivapautta ja vain minimaalisesti taloustoiminnan säätelyä.
Viime aikoina niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin on taas kerran nähty, ettei markkinatalous kykene automaattisesti korjaamaan itseään ja aiheuttamiaan ongelmia. Uusin ongelma Yhdysvalloissa ja Euroopassakin on nyt velkaantuminen. Kuluttajat, yritykset, yhteisöt ja valtiokin ovat velkaantuneet yli varojensa. On syöty enemmän kuin tienattu.
Kun näkymätön käsi ei ole hoitanut länsimaiden mittavaa velkakriisiä, sitä yritetään lientää nyt näkyvin käsin niin Amerikassa kuin Euroopassa. Velkaongelman ratkomisessa kilpasilla ovat valtiojohtajat ja markkinavoimat. Markkinoilla näkymättömiä käsiä kyllä toimii, muttei enää yhteiseksi hyväksi. Vain hallitukset yrittävät tavoitella yhteishyvää.
Maailmantalouteen on kehittynyt osa-alueita, joilla Smithin tarkoittama näkymätön käsi on voimaton. Sellainen ala on kansainvälinen sijoitustoiminta rahamarkkinoineen. Alalle on tullut miljoonia näkymättömiä käsiä toimimaan vain omaksi edukseen. Smithin ajan yhtä, koko järjestelmää ohjaavaa kättä ei enää ole.
Kun markkinatalous ei kykene automaattisesti korjaamaan kaikkia ongelmiaan, talouksien ohjaamiseen tarvitaan tästedeskin sekä näkyviä että näkymättömiä käsiä. Ongelmana on, että etteivät valtioiden hallitukset ministerikäsineen saa enää riittävän pitävää otetta näkymättömistä markkinavoimista.
Vesa Jaakola
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos.