Mitä odotettavissa vuodelta 2009?

Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 1/2009.

Harvoin on maailmanpolitiikan kristallipallo niin sumea kuin nyt vuodenvaihteessa. Monet suuret asiat ovat kuin sumun peitossa, pienempiä asioita paljolti näkymättömissä. Isoista asioista tulevat vastaamme maailmanlaajuisina ennen muita finanssikriisin seurauksena talouslaman uhka, ilmaston muutos, ydinaseistautuminen ja Lähi-idän perusselkkaus.

Yhdysvaltain pankkiirien vastuuttomasta asuntoluototuksesta alkanut finanssikriisi on muuttunut nopeasti talouslaman uhkaksi kaikissa muissakin suurissa talouksissa, kautta maailman. Talouksien kriisit koskettavat jo nyt myös poliittisia toimijoita, joilta odotetaan onnistuvaa kriisinhallintaa. Jos he eivät siinä onnistuisi, hallitukset alkavat horjua siellä, täällä.

Valtiojohdon asema kävisi silloin tukalaksi erityisesti niissä nopeasti kehittyvissä maissa, joissa talouskasvu on ollut ripeää viime vuosina. Kehitysmaanosissa satojen miljoonien ihmisten toiveet ja odotukset köyhyyden voittamisesta ovat yhä korkealla. Näin on varsinkin 1300 miljoonan asukkaan Kiinassa ja muissakin siirtymätalouksissa.

Talouslaman uhan torjumisessa isona ongelmana on epävarmuus siitä, tepsivätkö siinä poliittisten toimijain keinot. Tämä on vaativa testi ja näytön paikka myös Yhdysvaltain uudelle presidentille ja hänen hallinnolleen. Barak Obamalta odotetaan kotimaassa ja maailmalla messiaanisia ihmetekoja. Sellaisista kerrotaan kuitenkin vain raamatunhistoriassa.

Raamatun tapahtumain syntysijoillakin odotukset Obaman ihmeteoista ovat korkealla. Uuden vuoden alkaessa Israelin ja palestiinalaisten suhteet ovat sotatilassa. Yhdysvallat on ainoa mahti maailmassa, jota Israelin johto kuuntelee, ehkä totteleekin niin sodan kuin rauhan kysymyksissä. Samoin vain Yhdysvaltain tuella palestiinalaisille voidaan perustaa alueelle oma valtio, jos maailmanpolitiikan avainpäättäjillä olisi siihen riittävästi poliittista tahtoa.

Kun Yhdysvallat on yhä maailmaa johtava supervalta, kahden muunkin alussa mainitun ongelman ratkominen riippuu Obaman uuden hallinnon tavoitteista.

Niistä toinen, ydinaseistuksen rajoittaminen, on hyvin ajankohtainen alkaneena vuonna. Suurimmat ongelmat tällä alalla ovat yhä Iranissa ja Pohjois-Koreassa. Pahimmassa tapauksessa jo alkaneena vuonna Iranin ydinmateriaalituotantoa saatetaan rajoittaa muutenkin kuin diplomaattisin keinoin. Rutiköyhästä Pohjois-Koreasta alan osaamista saatetaan kaupitella kenelle tahansa siitä maksavalle, jopa terroristipiireille.

Joulukuussa 2009 järjestetään Kööpenhaminassa suuri ilmastokokous, jossa tavoitteena on todetun ilmastonmuutoksen pysäyttäminen kaikkien valtioiden yhteisin toimin ja voimin. Suurin avoin kysymys on yhä, saadaanko maailman suurimmat ilmansaastuttajat, Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Brasilia sitoutettua näihin ilmastotalkoisiin. Se olisi monien mielestä välttämätöntä, jotta tulevaisuudessa suurilta katastrofeilta vältyttäisiin.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Euroopan unioni on ottanut johtoroolin. Tässä roolissa toimivat EU-puheenjohtajina vuonna 2009 ensin Tshekki ja heinäkuusta lähtien Ruotsi. Länsinaapurillemme lankeaa loppuvuodesta vaativa kätilön tehtävä, kun laskettu aika täyttyy sekä ilmastosopimuksen että Lissabonin perussopimuksen synnyttämiselle.

Edellä mainituista isoista ongelmista kaksi, talouslaman uhkan ja ilmastonmuutoksen torjuminen, koskettaa suoraan myös meitä suomalaisia. Ne ovat isoja talkoohankkeita, joissa meilläkin tarvitaan taitavaa valtiojohtoa ja pontevaa kansalaistoimintaa.