30 vuotta Iranin vallankumousta
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 7/2009.
Helmikuussa 1979 koettiin Iranissa poliittinen ja uskonnollinen maanjäristys, voimaltaan 7 - 8 Richterin asteikolla. Järistyksessä Persian shaahin monarkistinen valtajärjestelmä luhistui ja ylimmässä valtiojohdossa maallinen hallitsija vaihtui hengelliseen. Iranista tehtiin teokrattinen tasavalta.
Vallankumousten ikä ja kesto vaihtelee suuresti, tiedetään historiasta. Iranissa islamilainen vallankumous on kestänyt ja jatkunut kolme vuosikymmentä. Saavutusta juhlittiin näyttävästi ja kuuluvasti Teheranissa. Muualla maailmassa vain shiiamuslimien yhteisöissä iloittiin iranilaisten kanssa.
Millaiseen islamin perinteeseen vallankumous tehtiin? Mitä seurauksia tästä vallankumouksesta on koitunut?
Iran on ollut vanhastaan, jo 1300 vuoden ajan shiialaisen islamin maa. Tuolloin 600-luvulla arabisoturit valloittivat myös persialaisten sassadinien suuren valtakunnan ja käännyttivät Zarathustran opetuksiin uskoneet persialaiset muslimeiksi. Persialaisista tuli tuolloisen muslimimaailman toisinajattelijoita, kun he omaksuivat oppi-isäkseen profeetta Muhammedin vävyn Alin.
Muslimien enemmistöväki sunnit kulkivat jo tuolloin islamin opissa ja elämäntavoissa toisenlaista, neljän kalifin viitoittamaa tietä. Shiiojen ja sunnien tiet menevät kyllä samaan suuntaan, mutta erillään toisistaan osin teologisissa, osin valtiovaltaa koskevissa kysymyksissä.
Shiialaisuus on pysynyt Persiassa, nyttemmin Iranissa väkevänä uskonnollisena ja poliittisena voimana läpi vuosisatojen. Ennen vuoden 1979 vallankumousta Persia oli ollut jo kerran teokratia, 1500-luvun alussa. Silloin valtaan nousi safavidien dynastia uskonoppineiden tuella.
Shiialainen islam on ollut Persiassa kansaa yhdistävä voima myös niinä aikoina, kun vieraat valloittajat ovat iranilaisia hallinneet. Arabien jälkeen shiiojen maan valloittivat vielä turkkilaiset seldshukit 1000-luvulla ja Tshingis-kaani mongolisotureineen 1200-luvulla. Pohjoiset afgaanimilitiatkin miehittivät Persian aluetta 1700-luvulla.
Uudella ajalla 1800-luvulla Venäjä ja Britannia kamppailivat Persian hallinnasta, myös asevoimin. Maa jaettiin näiden ulkovaltojen etupiireiksi niin, että Persian itsenäisyys oli tuolloin ohut, vain muodollinen.
Persiasta tuli Iran vuonna 1935, kun kansallismieliset upseeristonsa johdolla anastivat vallan Britannian suojattishaahilta Ahmedilta. Vallanvaihtoa johti Reza Khan Pahlavi, Iranin viimeisen shaahin Mohammed Reza Pahlavin isä.
Tämä viimeinen shaahi, itsevaltias, maaillistunut mies, yritti nykyaikaistaa kehitysmaataan länsimaiden, erityisesti Yhdysvaltain tuella ja avulla. Näissä pyrkeissään hän epäonnistui. Hän yritti toimia kansan hyväksi kansaa kuulematta. Hänet lopulta maanpakoon ajanut oppositio koostui sekä maallisista vasemmistovoimista että vaikutusvaltaisista uskonoppineista.
Islamin iranilaisista teologeista nimekkäimpänä vallankumouksen sytyttäjäksi ja sittemmin ikoniksi tuli maanpaosta ajatollah Ruhollah Kohomeini. Hän johti vallankumousta ja islamilaista Irania vuoteen 1989, kuolemaansa asti. Sen jälkeenkin Iran on pysynyt teokratiana.
Iranin vallankumouksen vaikutukset ovat moninaiset ja levinneet myös maan rajojen yli. Lähi-idän poliittinen ja sotilaallinen voima-asetelma muuttui merkittävästi vuonna 1979, kun Iranin uusi johto käänsi selkänsä länsimaille, erityisesti Yhdysvalloille.
Islamin maailmassa Iranin vallankumouksen seurauksena shiiat ovat vallanneet sunneilta sieluja ja elintilaa vuodesta 1979 lähtien. Tätä muutosta olen ollut näkemässä ja kokemassa työmaissani Aasiassa ja Afrikassa, jopa Balkanilla.