Valtiosihteeri Matti Anttosen avauspuheenvuoro, suurlähettiläkokous 2021

Arvoisat ministerit, hyvät edustustojen päälliköt, hyvät katsojat ja kuulijat

Tervetuloa vuoden 2021 suurlähettiläspäiville. Kuten kuvasta näkyy, olen täällä peruskorjatun Merikasarmin tutussa Engel-salissa. Jos tämä tila ainakin päällisin puolin vaikuttaa saman näköiseltä kuin ennenkin, niin Ritarikatusalia, missä kuvataan paneelikeskustelut, ette helposti tunnista.

Peruskorjattu Merikasarmi on ollut jo puolisen vuotta kotipesänä suurimmalle osalle Helsingin kollegoita. Me loput muutamme tänne lähiviikkojen aikana.

XXX

Kreikkalaisen filosofi Herakleitoksen aforismin mukaan kaikki virtaa eli maailma on jatkuvassa muutoksessa ja pysyväisyys on vain harhaa.

Koronavirus on aaltoillut seuranamme kohta kaksi vuotta ja loppua ei näy huolimatta rokotteista, jotka saatiin käyttöön ennätysajassa.

Ilmastopolitiikassa takana on todellinen käännevuosi, jonka kuluessa Japani, Kiina ja Yhdysvallat ottivat EU:n rinnalla suunnan kohti hiilineutraaliutta.

Maailmanpolitiikan maanjäristys koettiin pari viikkoa sitten, kun Taleban palasi valtaan Afganistanissa.

Kolmekymmentä vuotta sitten lähdin Moskovasta kohti uutta asemapaikkaa Geneveä. Mutta Neuvostoliitto ei enää ollut se sama, johon olin kaksi viikkoa aiemmin lomalta palannut. Eteläiset naapurimme Viro, Latvia ja Liettua olivat saaneet itsenäisyytensä takaisin ja neuvostojärjestelmän loppuluisu oli alkanut.

Jälkeenpäin monet analyytikot ovat pitäneet Neuvostoliiton romahdusta liki väistämättömänä. Ei tilanne maan sisäistä kehitystä seuranneen nuoren diplomaatin silmin näin selkeältä tuolloin vaikuttanut. Talouden umpikuja ja tasavaltojen halu itsenäisyyteen toki tunnistettiin, mutta tästä huolimatta emme arvanneet, että loppu oli niin lähellä ja kaikki tapahtuisi niin nopeasti.  

XXX

Syksyllä 1978 osallistuin Turun yliopistossa Kiina-kurssille. Kuten tiedämme, niin juuri silloin maassa tehtiin päätöksiä, jotka mahdollistivat yksityisen yritteliäisyyden ja avasivat maata ulkomaisille investoinneille. Historianopiskelijoita kun olimme, keskusteluissamme nousivat esille meneillään olevien muutosten avaamien mahdollisuuksien sijaan maan lähihistorian aiemmat kokeilut, kuten muutama vuosi aiemmin päättynyt kulttuurivallankumous ja 1950-60-lukujen vaihteen suuri harppaus.

Talousuudistusten seuraukset tunnemme. Niiden myötä Kiinasta on tullut Yhdysvaltojen ykköshaastaja suurvaltana. Myös samoihin aikoihin aloitetun yhden lapsen politiikan vaikutukset ovat ylittäneet tavoitteet ja viime vuonna syntyi vähiten lapsia kuuteenkymmeneen vuoteen. Kiinan väestömäärän odotetaan saavuttavan tällä vuosikymmenellä lakipisteensä ja jo nyt työikäisen väestön määrä vähenee. Lähivuosina Intian odotetaan ohittavan Kiina maailman väkirikkaimpana maana.  

Yllämainittujen kaltaiset kokemukset saavat miettimään: Mikähän nyt jää huomaamatta?

XXX

Ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikkö järjesti keväällä tilaisuuden, jossa käytiin läpi Yhdysvaltojen uudelle hallinnolle vastikään esiteltyä julkaisua ”Global Trends 2040”. Sen sivuilla yritetään hahmottaa tärkeimpiä muutosvoimia, jotka tulevat Yhdysvaltoihin ja luonnollisesti myös sen ulkopolitiikkaan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana vaikuttamaan. Samassa maailmassa me suomalaisetkin tulemme elämään.

Muutostekijät on ryhmitelty neljän otsikon alle: ympäristö, demografia, teknologia ja talous.

XXX

Ilmastonmuutos ei häviä politiikan keskiöstä, sillä se tulee vaikuttamaan vielä senkin jälkeen, kun yllämainitut hiilineutraaliustavoitteet on saavutettu. Ne toivon mukaan estävät pahimpien skenaarioiden toteutumisen. Paluuta entiseen ei tälläkään saralla ole siis odotettavissa.

Tie kohti hiilineutraaliutta tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä tullaan vähentämään, ja toivon mukaan, niistä päästään ajan myötä kokonaan eroon. Suomi on jo tällä tiellä. Sähköntuotantomme on pitkälti fossiilivapaata ja hiilen poltto energiantuotannossa loppuu kokonaan tällä vuosikymmenellä.

Öljyn ja fossiilisen kaasun kulutus ovat lasku-uralla. Tästä viestii Naantalissa 60 vuotta toimineen öljynjalostamon sulkeminen. Se leikkasi öljyntuontiamme noin viidenneksen.

Vaikka fossiilisen energian käytön hiipuminen on globaalilla tasolla myönteinen ilmiö, sen vaikutukset öljyn, kaasun ja hiilen tuotannosta ja viennistä riippuvaisiin talouksiin eivät sitä ole. Vielä toistaiseksi öljyn viejien kartelli on pystynyt pitämään musta kullan hinnan kohtuullisella tasolla. Mutta mitä tulee tapahtumaan siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää todennäköiseltä, että iso osa niiden varannoista jää hyödyntämättä.

Huoli on todellinen, sillä monen öljyntuottajamaan reservit riittävät vuosikymmeniksi. Samalla kuitenkin tiedämme, että jos ne kaikki hyödynnetään, saamme heittää hyvästit ilmaston lämpenemisen rajoittamiselle kahteen puhumattakaan puolestatoista asteesta.

Edessämme on vielä tällä vuosikymmenellä lakipiste, jonka jälkeen fossiilisten polttoaineiden kulutus kääntyy laskuun pari vuosisataa kestäneen kasvuvaiheen jälkeen. Mitä tämä tulee vaikuttamaan hintoihin ja tuotantoon jää nähtäväksi, mutta ilman merkittäviä poliittisia ja taloudellisia seurauksia tällaiset muutokset eivät tapahdu.

XXX

Edellä oli puhe Kiinan menestyksestä väestöpolitiikassa. Itse asiassa suurin osa muustakin maailmasta on tilanteessa, jossa väestönkasvu on hidastumassa tai kokonaan pysähtymässä. Joissain maissa väestö vähenee. Esimerkiksi Brasiliassa hedelmällisyysluku on laskenut samalle tasolla kuin Isossa-Britanniassa. Bangladeshissa, Intiassa, Iranissa ja Meksikossa luku on kahden vaiheilla, mikä väistämättä johtaa väestönkasvun hiipumiseen.

Demografiset muutokset ovat hitaita. Tämä on hyvä muistaa, kun katsomme, mitä EU:n eteläisessä naapurustossa tapahtuu lähivuosikymmeninä.

Yllämainittuun väestönkasvun hidastumistrendiin poikkeuksen muodostaa Afrikka. Sen väkiluku tulee kasvamaan nopeasti vielä pitkään. Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta löytyvät ne kaikki kymmenen maata, missä naista kohti syntyy keskimäärin yli viisi lasta. Näiden joukossa liki 220 miljoonan asukkaan Nigeria. Lähivuosikymmeninä reilusti yli puolet globaalista väestönkasvusta tulee tapahtumaan Afrikassa.

Afrikka tulee olemaan myös kaupungistumisen eturintamassa. Kaupungit ovat talouskasvun moottoreita, sillä niihin keskittyy teollisuus ja palveluala, joiden työntekijöiden tuottavuus ja palkat ovat maaseutua korkeampia.

On selvää, että maaseudun omavaraistalouden tarjoama niukka elintaso saa nuoret hakemaan jotain parempaa. Miten tämä halu paremmasta käännetään samalla tuottavuuden kasvuksi ja sitä kautta vaurastumiseksi on iso kysymysmerkki tilanteessa, missä muuttajien koulutus on vajavaista ja suurin osa heistä jää virallisen talouden marginaaliin ilman omavaraistalouden antamaa ruokaturvaa.

On selvää, että muuttopaineet eivät kohdistu vain kotimaan kaupunkeihin vaan mahdollisuuksia haetaan niin naapurimaista kuin Afrikan ulkopuolelta. Amerikkalaisessa arviossa on toki helpompaa todeta muuttopaineen kohdistuvan nimenomaan pohjoiseen yli Välimeren. Mutta ei se arvio eurooppalaisestakaan näkökulmasta epärealistiselta tunnu. Näkymiä ei helpota myöskään se, että tutkimusten mukaan elintason paraneminen vähentää muuttopaineita varsin hitaasti.  

XXX

Afrikan merkitys Suomelle ja koko Euroopalle tulee kasvamaan. Siksi on erinomaista, että Suomessakin on herätty pohtimaan laaja-alaisemmin Afrikan merkitystä meille ja samalla mahdollisuuksia vahvistaa Suomen ja Afrikan maiden välisisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita. Keväällä hyväksytty Afrikka-strategia antaa eväitä tähän pohdintaan ja mahdollisuuksien etsintään.

1960-luvulle asti Afrikka näyttäytyi meille lähetystyön kohteena ja osin sahateollisuuden markkinana. Sittemmin kehitysyhteistyöstä tuli vahvin side Suomen ja usean Afrikan maan välille. Taloudelliset suhteet ovat edelleen ohuita ja Afrikan osuus ulkomaankaupastamme on parin prosentin luokkaa ja investoinnitkin loistavat poissaolollaan.  

Afrikan alueellisten integraatiojärjestelyjen rinnalle ollaan nyt luomassa koko maanosan kattavaa vapaakauppa-aluetta.  Prosessi on vielä alussa, mutta se tulee parantamaan Afrikan maiden välisen kaupan edellytyksiä ja näin luomaan paikalliselle teollisuudelle ja muulle talouselämälle suuremmat kotimarkkinat. Vapaakauppasopimuksen ja sen täytäntöönpanon lisäksi tarvitaan lisää ja parempaa infrastruktuuria niin, että tavarat ja palvelut voivat liikkua.

Nuorisoon painottuvan väestörakenteen lisäksi valtioiden rajallinen rooli ja uskontojen merkitys ovat Afrikan ja Suomen kaltaisen pohjoisen sekulaarin hyvinvointivaltion eroja. Esimerkiksi Nigeriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa valtiovalta kokoaa veroina vain 6-7 % BKT:stä. Suurimmillaan osuus nousee Etelä-Afrikassa ja Marokossa reiluun neljännekseen. Valtion vähäiset resurssit heijastuvat vastaavasti kansalaisten vähäisinä odotuksina valtiovallan suuntaan.

Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin mukaan noin 90 % afrikkalaisista pitää uskontoa itselleen hyvin tärkeänä. Ainoastaan Etelä-Afrikassa ja Botswanassa osuus oli alle 80%. Erot kristittyjen ja muslimien välillä olivat pieniä, ehkä kuitenkin pääsääntöisesti niin, että muslimien joukossa uskonto oli vielä hieman tärkeämpää. Tähän viittaisi myös se, että niissä Nigerian 12 osavaltiossa, jossa sharia-lakia noudatetaan, syntyvyys on merkittävästi suurempi kuin maan eteläosien kristittyjen asuttamissa osavaltioissa.

Nopean väestönkasvun myötä sekä islamin että kristinuskon vahvin kasvualusta on Afrikassa. Tällä tulee väistämättä olemaan vaikutuksensa näiden uskontojen sisäiseen keskusteluun samoin kuin niiden välisiin suhteisiin. Kuinka paljon lisärasitetta tämä luo tilanteeseen, jossa siirtomaavaltojen vetämät valtioiden rajat eivät noudattele historiallisia kieli- ja heimorajoja, jää nähtäväksi.

XXX

Viime viikolla osallistuin entisen kollegan ja edeltäjäni valtiosihteeri Veli Sundbäckin kunniaksi järjestettyyn seminaariin, jossa puhuivat niin pääministeri Marin, kuin joukko muita keskeisiä EU-politiikkamme vaikuttajia kuluneen neljännesvuosisadan ajalta. Tilaisuus oli paras kattaus Suomen EU-politiikan nykyhetkeä ja historiaa, mitä olen kuullut. Tallenne tilaisuudesta löytyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan sivuilta.

Tämän viikon lopussa Turun Eurooppa-foorumissa keskustelu jatkuu. Paikalla ovat keskeiset tämän päivän EU-politiikkamme toimijat.

Se, että Eurooppa-politiikasta puhutaan ja että se kiinnostaa kertoo asian merkityksestä. Olihan liittyminen Europan unioniin itsenäisen Suomen historian tärkein päätös. Kuluneen neljännesvuosisadan kuluessa se on osoittautunut vieläkin tärkeämmäksi, kuin silloin 1990-luvun alussa ajattelimme.

Tiesimme toki, että jäsenyys olisi hyväksi taloudellemme ja että ankkuroisimme myös muiden silmissä itsemme osaksi sitä läntistä Eurooppaa, johon tunsimme kuuluvamme. Saimme myös paikan pöydässä, missä meille tärkeistä asioista päätettiin.

Unioni on ajassa elävä poliittinen yhteisö, joka puitteissa haemme yhteiset vastaukset aikamme suuriin kysymyksiin. Ei siis ole yllätys, että Unionin hoitamien kysymysten kirjo ja merkitys on kasvanut. Tämä on ollut meille eduksi tilanteessa, missä unionin ja sen jäsenmaiden suhteellinen paino maailmassa niin väestön kuin taloudenkin osalta on pienentynyt. Yhdessä saamme äänemme paremmin kuuluville.

Unionin kauppapolitiikka avaa markkinoita suomalaisille ja muille eurooppalaisille yrityksille. Ilmastopolitiikassa unioni on edelläkävijä, jota muut seuraavat. Yhdessä hyväksytyn elvytyspaketin avulla vahvistamme eurooppalaisten hyvinvointia ja samalla teemme yhteiskunnistamme ilmastokestävämpiä ja digitaalisesti taitavampia. Hankkimalla yhdessä koronarokotteet säästimme veronmaksajien rahoja ja paransimme terveysturvallisuuttamme. Yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan avulla vahvistamme kansalaistemme turvallisuutta.

Ison-Britannian eron vaikutuksia lievennettiin vapaakauppasopimuksella, mutta sisämarkkinoiden sujuvuudesta ollaan kaukana. Erityisesti tämä koskee ihmisten ja palveluiden liikkuvuutta. Brexit vaikuttaa väistämättä myös Unionin sisäiseen dynamiikkaan, sillä Isolla-Britannialla oli roolinsa kaupan ja taloudellisen toiminnan vapauttajien mutta myös syvenevään integraatioon skeptisesti suhtautuneiden riveissä.

Suomessa on jäänyt vähälle huomiolle, että Ison-Britannian ero alleviivaa esimerkiksi ranskan ja saksan kielten osaamisen merkitystä, sillä jäsenmaiden sisäisessä keskustelussa unionin suunnasta ja tavoitteista, englanninkielisen median rooli on rajallinen. Ainakin ylioppilaskirjoitusten kielikokeiden suorittajien määrän perusteella olemme menossa aivan väärään suuntaan.  

Isosta-Britanniasta on tullut Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalle yksi unionin kolmesta suuresta kauppa- ja talouskumppanista. Kanaalin toisella puolelta katsoen suhde on vielä huomattavasti tärkeämpi. Nähtäväksi jää millaisia paineita suhde- ja sopimusverkoston kehittämiseksi tulemme näkemään, eron aiheuttaman tunnekuohun laannuttua.  

XXX

Ensi tammikuun alussa tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta euron käyttöönotosta.  Se toi talouteemme ennustettavuutta d-vitamiinin kadottua lääkekaapista. Maailmankaupassa eurosta on tullut toiseksi tärkein valuutta dollarin jälkeen, mikä on vähentänyt ulkomaankaupan valuuttariskiä. Samoin voimme velkaantua omassa valuutassa. Luottamus euroon ei rajoitu vain Unionin jäsenmaihin. Esimerkiksi Montenegro ja Kosovo käyttävät euroa valuuttanaan ja Venäjäkin pitää mittavasta vararahastostaan 40 % euroissa.

XXX

Mieleeni on jäänyt Moskovan vuosilta lasten tietokirja nimeltään ”Koneet palvelevat meitä”. Ihmisen työtä ja elämää helpottamaan teknologiaa kehitetään, mutta samalla teknologia vaikuttaa yhteiskuntiin ja ympäristöömme monilla tavoin. Esimerkkinä liikkumista merkittävästi helpottavien henkilöautojen aiheuttamat ruuhkat, ilmansaasteet ja yhdyskuntarakenteen muutokset.

Vaikka teknologiat ja niiden hyödyntäminen leviävät aina epätasaisesti, meidän kannattaa yrittää huolehtia siitä, että myös teknologian suhteen olisimme mahdollisimman tasa-arvoisia ja teknologiset kuilut yhteiskuntien välillä ja sisällä mahdollisimman pieniä. Suomen kehityksessä poliittinen ja koulutuksellinen tasa-arvo ovat olleet tärkeimpiä rakennuspalikoita. Nyt meidän on huolehdittava siitä, että rakennamme tasa-arvoista yhteiskuntaa myös teknologian osalta.

Teknologisen tasa-arvon edistämiseksi Suomi on lupautunut YK:n tasa-arvojärjestön Generation Equality kampanjan teknologia- ja innovaatiotyöryhmän johtoon. Mukana on neljä muuta maata sekä keskeisiä järjestöjä kuten Unicef ja kansainvälinen televiestintäliitto ITU. Suomen tavoitteeksi tässä työssä on asetettu: naisten ja tyttöjen osuuden kasvattaminen tieteen ja teknologian parissa, digitaitoihin liittyvän sukupuolikuilun kaventaminen, naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan poistaminen.

Suomi on tämän vuoden myös internetin vapauden puolesta toimivan Freedom Online Coalitionin puheenjohtaja.

Yhteiskuntiemme toiminta on jatkuvasti enemmän verkon yli tapahtuvan kommunikaation ja ohjauksen varassa. Samalla, kun tämä tehostaa yhteiskuntien ja talouksien toimintaa, riskit pahantahtoisten toimijoiden verkossa tekemien operaatioiden suhteen kasvavat. Kyberturvallisuudesta on tullut valtioiden ja yhteiskuntien turvallisuuspolitiikan keskeinen elementti. Näissä asioissa toimimme aktiivisesti EU:n puitteissa. Vuoden alussa voimaan tulleella lainsäädännöllä saatetaan voimaan EU:n yhdessä sovitut 5G verkkojen turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet.

XXX

Globaalit kysymykset, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, pandemiat tai valtamerien hyödyntäminen vaativat globaaleja monenkeskisiä ratkaisuita. Suomi on vahva monenkeskisen järjestelmän tukija ja samalla valmis kantamaan oman vastuunsa ihmiskunnan suurten kysymysten ratkaisussa. Ei riitä, että hoidamme oman kotipesämme kuntoon Suomessa ja unionissa.

Ihmisoikeudet ja niiden kunnioitus luovat ihmisille hyvän elämän edellytykset ja tekevät yhteiskunnista kestäviä ja kilpailukyisiä. Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi ensimmäistä kertaa koko kolmivuotiskaudeksi 2022-2024. Kampanjaa on jäljellä vielä parisen kuukautta, mutta on silti paikallaan kiittää teitä ja tiimejänne työstä, jota olette tähän mennessä tehneet. Kampanjan painopisteet: naisten ja tyttöjen oikeudet, uudet teknologiat ja digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sekä koulutus, ovat saaneet eri puolilta myönteistä vastakaikua.

Työ ei kuitenkaan ole vielä ohi ja sitä jatketaan äänestykseen saakka. Tämän suurlähettiläskokouksenkin ohjelmaan on sijoitettu ryhmätyö, jonka aiheena on se, mitä ulkopolitiikkamme ihmisoikeusperustaisuus tarkoittaa käytännön työssämme. 

Tulevan ihmisoikeusneuvostojäsenyyden rinnalla alkaa valmistautuminen jäsenyyteen YK:n turvallisuusneuvostossa vuosina 2029-2030. Onnistuminen tässä kampanjassa rakentuu arvojemme ja toimintamme pohjalle. Riittävä määrä ääniä on kuitenkin jäsenmailta saatava ja toista kertaa emme tässä voi epäonnistua. Tavoitteesta on tehtävä koko ulkoministeriön ja Suomen tavoite ja myös organisaatiotamme rakenteita kannattaa tarkastella, jotta maali saavutetaan.

Multilateraalista järjestelmää koskevan keskustelumme edistämiseksi ministeriössä on laadittu linjauspaperi, jonka otsikkona on: Uuden yhteistyön aika – Ulkoministeriö monenkeskisen yhteistyön vahvistajana. Siihen kannattaa tutustua ja samalla miettiä, mitä edustustot voisivat yhteiseen pöytään tuoda.

XXX

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi ulkoministeriön ja edustustojen toimintaan kuluneen puolentoista vuoden ajan. Iso osa henkilöstöstä on työskennellyt etänä. Päällisin puolin tämä on sujunut, mutta ulkosuhteiden koko kirjoa ei virtuaalisesti pysty hoitamaan. 

Henkilöstömme rokottaminen on ollut kuluvan vuoden keskeinen tavoite. Tässä ollaan nyt suhteellisen lähellä maalia. Sekä ministeriön pään väki että lähetetty henkilöstö on voinut saada ainakin yhden rokotteen ja muutaman viikon kuluessa ollaan samassa tilanteessa toisen rokotteen osalta.

Pandemian vaikutukset, erilaiset liikkumisrajoitukset ja sairastavuus ovat tuntuneet edustustoissa huomattavasti vahvemmin kuin täällä Helsingissä. Paikallisille määräyksille emme useimmiten voi mitään, mutta rokotteiden, mahdollisten evakuointilentojen ja vastaavien osalta on tehty, mikä on ollut mahdollista Suomen määräysten mukaisesti. Parhaillaan etsimme ratkaisua, jotta ulkomailla hyväksytyt rokotteet saaneet voisivat saada ne rekisteröityä Suomen kanta-järjestelmään.

Merikasarmin rakennushankkeessa ilmenneitä puutteita on pyritty korjaamaan sitä mukaa kun niitä on ilmennyt. Etätyösuosituksen vuoksi kollegoita on ollut suhteellisen vähän paikalla, mutta ministereiden ja lopun henkilöstön siirtyminen yhteiselle kampukselle tulee lisäämään tilojen käyttöastetta.

Oma ennusteeni on, että jatkossa tulemme työskentelemään etänä enemmän kuin aikaisemmin mutta vähemmän kuin nyt. Korona asettaa erilaisien matkustusrajoitusten ja karanteenien vuoksi edelleen rajoituksia matkustamiseen, jonka uskon kuitenkin pikkuhiljaa lisääntyvän. Kuinka paljon virtuaaliset yhteydet tulevat korvaamaan matkustamista jää nähtäväksi. Tuttujen henkilöiden kanssa virtuaalitapaamiset toimivat, mutta uusien kontaktien luomiseen ja luottamuksellisiin keskusteluihin ne eivät kokemukseni mukaan oikein sovi.

Koronasta huolimatta ulkoministeriö on jatkanut rekrytointeja. Kaksikymmentä TF erityisasiantuntijaa on aloittanut tai aloittamassa työnsä edustustoissa. Viime syksynä aloitti uusi kavaku ja halku. Uutuutena oli molempien kurssien yhteinen aloitusjakso, mikä oli oikea liike, kun kerran samassa työpaikassa ollaan. Parin viikon päästä vuorossa ovat seuraavat kolmisenkymmentä uutta kavaku- ja halkulaista. Viime vuoden kurssit toteutettiin etänä ja niin aiotaan aloittaa myös tämän syksyn kurssit. Toivottavasti seuraavat jaksot voidaan toteuttaa läsnäopetuksena. Tilanne asettaa aiempaakin suurempia vaatimuksia päälliköille perehdytyksen osalta ja toivon, että pidätte tämän mielessä, kun näitä uusia työntekijöitä edustustoihinne tulee.

Perheiden hyvinvointiin vaikuttavaa työtä on jatkettu. Viime vuonna uudistettiin päivähoitokorvausjärjestelmää. Tämän vuoden alusta puolisoiden erityiskorvaukseen tehtiin tasokorotus. Alkamassa on työ ulkomaankorvausjärjestelmän kokonaisvaltaiseksi läpikäymiseksi.

XXX

Edellisen suurlähettiläskokouksen jälkeen keskuudestamme ovat poistuneet seuraavat suurlähettiläät: Pertti Harvola, Erik Heinrichs, Marjatta Rasi, Ossi Sunell ja Richard Tötterman. Kunnioitamme hiljaisella hetkellä näiden kollegoiden muistoa.