Ulkoministeri Haaviston blogikirjoitus: Ihmisoikeudet ulkopolitiikassa

"Joskus ihmisoikeuksien puolustamista kuvaillaan ulkopolitiikan ”pehmeäksi” sektoriksi. Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvostossa käytyjen keskustelujen perusteella voi sanoa, että ihmisoikeudet tuntuvat olevan yhä enemmän ulkopolitiikan kovaa ydintä", ulkoministeri Haavisto kirjoittaa YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnosta 24. helmikuuta.

Ulkoministeri Haavisto istuu kokouspöydän ääressä
Ulkoministeri Haavisto YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Soumaia Talo Alolabi on 38-vuotias kahden lapsen äiti. Hänellä on lakitieteen tutkinto Syyriasta, Damaskoksen yliopistosta. On helmikuun 24. päivä 2020, ja Soumaia puhuu Genevessä, YK:n Euroopan päämajassa. Hänen puhuessaan istumme hiljaa — ministerit Liechtensteinista, Ruotsista, Tanskasta, Kanadasta, Hollannista, Belgiasta ja Suomesta.

Meneillään on YK:n ihmisoikeusneuvoston kokous. Olemme yhdessä järjestäneet sivutapahtuman, jossa syyrialaisten kidutusten uhrien kertomuksia kuullaan. Soumaia on entinen poliittinen vanki Syyriasta. Häntä on kidutettu, ja häntä on uhattu omien lastensa kiduttamisella. Nyt hän elää pakolaisena Saksan Koblenzissa.

Geneveen kolmesti vuodessa kokoontuva YK:n ihmisoikeusneuvosto käsittelee paitsi ihmisoikeuksien puolustamisen yleisiä periaatteita, myös maakohtaisia asioita. Syyria on yksi niistä maista, jonka ihmisoikeusrikkomuksia myös Suomi vaatii kansainvälisesti selvitettäviksi. Sodan varjo on pitkä, ja sen jäljet ulottuvat myös siviileihin. Nyt nämä siviilit etsivät oikeutta kansainvälisen yhteisön tuella.

Suomelle ihmisoikeuksien kunnioittaminen on tärkeä periaate. Sen merkitys korostuu myös Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa. Hallitusohjelman ulkopoliittinen osa alkaa lauseella: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa.”

Näitä arvoja voi edistää myös kansainvälisillä areenoilla. Suomi käy nyt kampanjaa tullakseen valituksi YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2022–2024. Genevessä edistimme tätä tavoitetta äskeisen ulkoministerivierailun aikana 20 eri tapaamisessa ja tilaisuudessa.

Lämminhenkisessä tapaamisessa YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa kävimme lävitse maailman kriisipesäkkeitä ja ihmisoikeustilannetta niissä. Guterres on pääsihteerikautenaan korostanut kaikessa työssään naisten ja tyttöjen aseman vahvistamista, ja naisten aktiivista osallistumista myös rauhanprosesseihin. Tämä on ollut myös Suomelle tärkeä tavoite.

YK:n pakolaisjärjestön pääjohtaja Filippo Grandi oli äskettäin käynyt Sahelin alueella Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä, ja toi esiin tällä alueella olevan hallitsemattoman humanitaarisen tilanteen. Sahelin alueen turvallisuustilanteen heikkenemisellä voi olla suoria vaikutuksia myös EU:n turvallisuuteen niin terrorismin uhan kuin hallitsemattomien väestöliikkeiden kautta.

Libyan ulkoministerin Mohammed Taher Siyalan kanssa kävimme läpi EU:n roolia Libyan rauhanprosessin tukemiseksi. EU on sopinut merellisen Sophia-operaation jatkosta, jonka tarkoituksena on valvoa YK:n aseidenvientikieltoa Libyaan. Ministeri painotti, että merialueen lisäksi tulisi laittoman asekaupan osalta pystyä valvomaan myös maarajoja.

Joskus ihmisoikeuksien puolustamista kuvaillaan ulkopolitiikan ”pehmeäksi” sektoriksi. Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvostossa käytyjen keskustelujen perusteella voi sanoa, että ihmisoikeudet tuntuvat olevan yhä enemmän ulkopolitiikan kovaa ydintä. Ihmisoikeuksien loukkauksista on lähtenyt liikkeelle kehityskulkuja, jotka vaarantavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Siksi ihmisoikeuksien toteutumisesta kannattaa huolehtia jo silloin, kun asia tuntuu vielä pieneltä.

Teksti: Ulkoministeri Pekka Haavisto