Tausta: Vietnamin taloudessa luvassa kylmiä kelejä - mistä lääkettä?

Vietnamin talouskasvu typistyi 6,23 prosenttiin vuonna 2008, vuodelle 2009 ennustetaan 6,5 prosentin kasvua. Hallinto on laatinut 6 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisen elvytyspaketin.

Inflaatio ei ole enää ykköstalousaihe Vietnamissa. Vaikuttaa siltä, että valtion hillintätoimenpiteet purivat, ja inflaatio saavutti huippulukemansa elokuussa. Se on siitä lähtien pudonnut kuukausi kuukaudelta, ja vuoden 2008 päätteeksi päästiin valtion tilastolaitoksen laskelmien mukaan 23 prosentin lukemiin. Nousu on valtava verrattuna edelliseen vuoteen (8 %); toisaalta kuukausipohjaisella vuosivertailulla joulukuun inflaatio jää alle 20 prosentin edellisvuoteen verrattuna.

Lukemat kuvastavat vuoden 2008 kaksijakoisuutta Vietnamin taloudessa. Taloudellinen lämpötila vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli suorastaan hikevä, kun taas loppuvuodesta päävire on ollut selvästi kohti kylmenevää.

Vuoden 2009 BKT-kasvuennusteet vaihtelevat lähteestä riippuen 4,3 prosentin (EIU) ja 6,5 prosentin (valtion omat tilastot) välillä.

Alijäämä makrotalouden haasteena jatkossakin

Vuoden 2008 viimeisinä päivinä hallinto julkaisi vuoden BKT-lukemat: kasvu typistyi 6,23 prosenttiin. Viennin arvo nousi liki 63 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 29,5 prosenttia. Tuonnin arvo vuonna 2008 oli 79,9 miljardia dollaria, nousua siinäkin 27,5 prosenttia. Näin ollen vaihtotaseen alijäämäksi kirjataan 17 miljardia dollaria, 3 miljardia ennustetta vähemmän.

Kauppavajeen alijäämä säilyy yhtenä Vietnamin makrotalouden isoista haasteista myös jatkossa. Toisaalta suurikin alijäämä voi olla Vietnamin tapauksessa kestävää, sillä se on muodostunut pääoman sisäänpäin virtaamisesta, eikä päinvastoin.

Vientituotevalikoimassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia: Vietnam myy perustuotteita, joita tarvitaan aina ja ostaa kulutushyödykkeitä, silloinkin kun niiden hinnat ovat pilvissä. Raakaöljy, tekstiilit, jalkineet ja merenelävät ovat edelleen maan suurimmat tulonlähteet. Vuonna 2008 myös kahvi- ja riisimarkkinat toivat Vietnamille hyvää tulosta. Yhdysvallat on säilyttänyt asemansa Vietnamin suurimpana kauppakumppanina 11,6 miljardin dollarin osuudella ja ASEAN-alueen osuus on 10,2 miljardia. EU sijoittuu liki 10 miljardin suuruudella listalla kolmanneksi ennen Japania.

Vietnamin dong Aasian vakaimpia valuuttoja

Keskuspankki devalvoi Vietnamin dongin 3 prosenttia suhteessa dollariin pankkien välisessä kaupassa. Tämän toivotaan auttavan vientiä ja kaventavan kauppavaihdon alijäämää.

Vietnamin dong on ollut vuoden 2008 jälkipuoliskolla Aasian alueen vakaimpia valuuttoja. Keskuspankin valuuttavarantojen tila on nyt parempi kuin vuosi sitten: reservejä ovat kasvattaneet rahalähetykset ulkomailta ja odotettua pienempi kauppataseen alijäämä.

Vuoden 2008 viimeiset viikot ovat antaneet esimakua tulevasta: suorien ulkomaisten investointien maksulupaukset saattavat Maailmanpankin ennusteiden mukaan laskea, ja jo sovitut hankkeet voivat viivästyä aikataulustaan. Myös matkailijavirrat ulkomailta voivat heikentyä. Tosin lähialuematkailu tarjoaa mahdollisuuksia Vietnamille.

Viime vuosi on ollut Vietnamille karu itseopiskelupaketti siitä, mitä integroituminen osaksi globaalia maailmantaloutta tarkoittaa. Ei riitä, että pyrkii itse tekemään parhaita mahdollisia ratkaisuja. Muiden tekemiset tai tekemättä jättämiset voivat nollata kaiken - tai ainakin muuttaa tuulen suuntaa dramaattisesti.

Toistaiseksi Vietnam on säilynyt talouskriisishow'ssa katsomon puolella. Siellä se voi myös pysyä. Ei ole kuitenkaan realistista odottaa, etteivätkö ainakin välilliset vaikutukset koskettaisi myös Vietnamia.

Vietnam on saanut nauttia 20 vuotta kasvun aikakaudesta, ja puolet väestöstä on alle 30-vuotiaita. Se merkitsee valtavaa joukkoa ihmisiä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta talouden heilahteluista.

Elvytyspaketti kannustaa rahaa liikkeelle

Vietnamin hallinto on valmistellut 5 - 6 miljardin dollarin elvytys- ja tukipaketin. Sen tavoitteena on kannustaa rahan liikkuvuuteen laskemalla liikkeelle valtion obligaatioita, antamalla pääomaveron maksuvapautuksia, lainaamalla rahaa ulkomaisilta pankeilta ja käyttämällä valtion varantoja. Elvytysrahaa on tarkoitus pumpata kulutusta ja työllisyyttä ylläpitäville sektoreille, hyödyttämään pääasiassa pieniä ja keskisuuria yksityisyrityksiä sekä keski - ja heikkotuloisia talouksia. Valtionyrityksille rahaa ei ole tarkoitus jakaa.

Suunnitelma ei ole saanut osakseen kritiikitöntä vastaanottoa. Ensinnäkään sen rahoituspohja ei ole vesitiivis: valtion obligaatiot eivät houkuttele ostajia, veronkevennysten toteuttaminen on ongelmallista ja valtion omat reservit ovat todennäköisesti liian pienet rahoittamaan pakettia. Rahan osto ulkomailta taas voisi johtaa dongin inflaatioon.

Toiseksi valtio ei ole tuonut julkisuuteen tarkkaa ja perusteltua suunnitelmaa siitä, miten elvytyspakettia käytettäisiin. Samoin valtiovarainministeriö ei ole myöskään kertonut selkeästi, miten paketti tullaan rahoittamaan. Ilman suunnitelmia on vaikea yltää tehokkuuteen.

Kolmas kysymysmerkki ovat rakenteelliset heikkoudet, kuten hallintoreformin tarpeellisuus ja vietnamilaisten yritysten heikko kilpailukyky. Mikäli rakennevikoihin ei puututa, elvytys ei voi olla kovin tehokasta. Myös IMF on muistuttanut, että vaikka elvytyspaketti voikin olla tarpeen, sen toimenpiteet tulee kohdistaa harkiten. Mikäli ulkopuolista rahoitusta ei ole käytettävissä, elvytyspaketti voi jopa heikentää maan tilaa ulkoisesti.

Vietnam seuraa tarkoin myös sitä, millaisia elvytys- ja tukitoimia muut maat käynnistävät. Se pelkää isojen maiden protektionistia toimenpiteitä ja niiden seurauksia omalle taloudelleen. Keskustelu suojamekanismeista ei kuitenkaan ole vierasta sille itselleenkään.

Vähittäiskaupan on määrä avautua ulkomaisille toimijoille kokonaisuudessaan vuoden 2009 alusta, mikä on herättänyt Vietnamissa huolta kotimaisesta kilpailukyvystä ja ulkomaisten brändien invaasiosta.

Yhtenä aseena Vietnamin keinovalikoimassa ovat kahdenväliset vapaakauppasopimukset.

Joulunpyhinä Vietnam ja Japani allekirjoittivat VJEPA-talouskumppanuussopimuksen. Sopimus on kattava: se sisältää tavarakaupan, palvelut, investoinnit, liiketoimintaympäristön kehittämisen, työvoiman ja teknisen yhteistyön. Kumppanuussopimuksen myötä tullit poistuvat noin 90 prosentista tavara- ja palvelujen kaupasta. Sopimus avaa monille vietnamilaisten maa- ja meritaloustuotteille tullivapaan pääsyn Japanin markkinoille. Japani puolestaan voi viedä tullitta elektroniikkaa, autojen varaosia ja terästä Vietnamiin.

Sopimuksen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2009 aikana.

Vietnamilaiset uskovat aurinkoiseen tulevaisuuteen

Kaikesta huolimatta niin IMF, Maailmanpankki, liike-elämän edustajat ja tavalliset vietnamilaiset kuluttajat uskovatVietnamin aurinkoiseen tulevaisuuden keskipitkällä aikavälillä.

Vietnam Business Forum selvitti joulukuun alussa ulkomaisten ja vietnamilaisten yritysten tunnelmia toimintaympäristöstä.

Vuosi 2008 koettiin kiistatta hankalammaksi kuin edeltävä vuosi, ja 73 prosenttia vastaajista arvioi yleismaailmallisen taloustilanteen vaikuttaneen negatiivisesti yrityksen toimintaan. Kuitenkin vuoden 2009 uskottiin olevan parempi vuosi, ja vuosiin 2010 -11 suhtauduttiin jo samalla asenteella kuin tähän astiseen bisneksen teon huippuvuoteen 2007. Yritysten tulevaisuuden suunnitelmia tiedusteltaessa 78 prosenttia uskoi laajentavansa liiketoimintaansa Vietnamissa pitkällä aikavälillä, vaikka nykyhetken tunnelmat ovatkin varovaiset ja riskejä karttavat. Vain 3 prosenttia arvioi päätyvänsä supistamaan toimintaa. Pääasialliset syyt optimistisiin laajennustoimiin olivat yleiset talousnäkymät ja parantunut henkisen omaisuuden suoja. Kolmanneksi tärkein syy olivat markkinoiden avautuminen ja WTO-sitoumukset.

Vahvimpia aseita Vietnamin arsenaalissa onkin vietnamilainen kuluttaja. Niin kauan kun hän uskaltaa kuluttaa, talouden rattaat jatkavat pyörimistään. Ehkä vähän hitaammin kuin tähän asti, mutta pyörivät kuitenkin. Perusvire on selvästi positiiviseen päin.

Suomen suurlähetystö, Hanoi