Tausta: Tansanian budjettituen vuosiarvio 2008
Vuosiarvioraportin 2008 yleisarvosana on tyydyttävä. Koulutus- ja terveydenhuollon sektorien osalta tulokset ovat verrattain hyviä. Huolta aiheuttaa köyhien suhteellisen osuuden vähäinen muutos vuosina 2001 - 2007 sekä eräiden hallinnon reformien hidas eteneminen. Kriittinen keskustelu Tansaniaa vaivaavasta korruptiosta on lisääntynyt maan sisällä.
Suomi on antanut budjettitukea Tansanialle vuodesta 2001. Suomi on yksi neljästätoista budjettitukikumppanista, joiden yhteen laskettu apu vuonna 2008 on noin 719 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 535 miljoonaa euroa).
Suomen osuus vuoden 2008 budjettituesta on 15 miljoonaa euroa.
Vuosiarvio 2008 käytiin tavanomaisesta poikkeavissa tunnelmissa marraskuussa 2008. Taustalla ovat vuoden 2008 yhteistyötä varjostaneet korkean tason korruptioskandaalit sekä budjettituen määrän kasvun myötä kasvaneet avunantajien odotukset.
Vuosiarvioraportin 2008 sisältö
Budjettituen vuosiarvioraportti esittelee yksityiskohtaisesti vuoden 2008 tavoitteiden saavuttamisen tulosarviokehykseen valittujen 31 väliaikaistavoitteen, 26 tulostavoitteen sekä kehitysprosessien osalta. Raportin yleisarvosana on tyydyttävä.
Tulostavoitteiden lisäksi raportissa on esitelty yhteenvedot vuosiarvioviikon kansallista kotitalouskyselyä sekä neljää avainaihetta käsitelleistä esityksistä:
1. Köyhyys. Kansallisen kotitalouskyselyn 2007 tulokset osoittavat suhteellisen tuloköyhyyden laskeneen 2 % vuodesta 2001. Nykytrendi ei ole riittävä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Köyhyyden vähentäminen edellyttäisi yksityisen kulutuksen kasvattamista ja laajapohjaisen talouskasvun vahvistamista. Maatalouden tuottavuuden kasvun vaikutukset köyhyyden vähentämiseen olisivat merkittäviä.
2. Budjettistrategia muuttuvassa makrotalouden viitekehyksessä. Talouskasvun tukeminen edellyttäisi valtion budjetista kanavoitavien investointien suhteellisen osuuden kasvattamista sekä palkkamenojen hallintaa. Valtion kotimaiset tulot ovat kasvaneet 16 prosenttia edellisestä budjettikaudesta, ja ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen ulkomaisen avun määrä valtion budjetista on suhteellisesti laskenut. Tansanian taloushallintojärjestelmä on edelleen kansainvälisten vertailuiden (PEFA) mukaan yksi Saharan eteläpuoleisen Afrikan parhaimpia. Kuitenkin järjestelmässä on tunnettuja heikkouksia, joiden ratkaiseminen edellyttää vahvaa poliittista johtajuutta.
3. Investointiympäristö ja maatalouden muutos. Kansallisen kotitalouskyselyn 2007 tulokset osoittavat julkisten palvelujen kehittyneen, mutta yksityinen sektori ei ole kehittynyt vastaavasti. Tuloköyhyyden vähentäminen edellyttäisi rakenteellista muutosta ja lisäinvestointeja maatalouden kehittämiseen.
Yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä sekä toimintaympäristöä tulisi vahvistaa mm. muuttamalla lainsäädäntöä ja paikallista verotusta suopeammaksi.
4. Julkisten palveluiden alueellinen tasa-arvo ja tehokkuus. Peruspalveluiden tasa-arvo ei toteudu Tansaniassa, sillä mm. opettajien ja terveydenhuollon henkilökunnan määrä vaihtelevat alueellisesti. Erot ovat moninkertaisia ja vaikeuttavat köyhimpien alueiden kehitystä sekä vuosituhattavoitteiden saavuttamista.
5. Korruption vastaisen taistelun haasteet. Vuosiraportin 2008 arvion mukaan Tansanian toimet korruption vastaisen toiminnan vahvistamiseksi ovat tyydyttäviä. Lainsäädännön edelleen vahvistaminen sekä läpinäkyvyyden parantaminen edellyttävät hallitukselta lisätoimia. Korruption vastainen taistelu edellyttää myös vastuuviranomaisten vahvistamista sekä seuranta- ja arviointikehyksen luomista yhdessä sidosryhmien kanssa.
Tulosarviokehys 2009
Yhteisymmärrys uudesta tulosarviokehyksestä saavutettiin vasta helmikuussa 2009. Tämän seurauksena vuosiarvioraportti sekä budjettitukiryhmän sitovien lupausten antaminen on viivästynyt. Uudessa tulosarviokehyksessä on yhteensä 25 välitavoitetta ja 37 tulostavoitetta.
Uudeksi vuositavoitteeksi kirjattiin avunantajien budjettitukimaksatuksien ennakoitavuus sekä kolme tähän liittyvää tulostavoitetta: poikkeama, maksatusten neljännesvuosiaikataulun hyväksyminen ennen budjettivuoden alkua sekä viive neljännesvuosiaikataulun toimeenpanossa. Siten aikaisemmista vuosista poiketen, myös avunantajien toimintaa tullaan arvioimaan vuoden 2009 vuosiarvioraportissa.
Tilannearvio korjaustoimista ja korruptiotilanteesta Tansaniassa
Korruptio on edelleen vakava ongelma Tansaniassa. Viime vuosina luottamusta ovat järkyttäneet korkean tason korruptiotapaukset, joihin on yhdistetty ministereitä, ylintä virkamiesjohtoa sekä maan johtavia liikemiehiä. Suurin osa skandaaleista tapahtui aiemman hallinnon aikana ennen vuotta 2006, mutta tuli julkisuuteen vasta tiedotusvälineiden vapautumisen myötä presidentti Kikweten (2006 - ) kaudella.
Valtaa pitävien korruptio ei ole uusi asia Tansaniassa, mutta viime vuoden korruptiokeskustelua käytiin uudenlaisessa tilanteessa. Vapaa lehdistö ja aikaisempia vuosia aktiivisempi parlamentti ovat lisänneet kriittistä keskustelua korruptiosta ja tuoneet vahvasti esiin korruptiovyyhtien taustalla toimineita tahoja. Myös valtiotilintarkastajan kyky seurata valtion virastojen ja laitosten toimintaa sekä sen yhteistyö parlamentin kanssa on vahvistunut.
Lisäksi avunantajien tiivistynyt yhteistyö ja budjettituki-instrumentti ovat lisänneet taloushallinnon läpinäkyvyyttä ja lisänneet kansallisten taloushallintojärjestelmien yhtenäisyyttä. Pirstaleisen hallintokoneiston yhdenmukaistaminen on yksi taloushallinnon läpinäkyvyyden sekä tehokkaan budjetin toimeenpanon edellytyksiä. Tansanian vaatimukset kansallisten järjestelmien käytön lisäämiseksi sekä budjettituki-instrumentin osuuden vahvistamiseksi kuitenkin edellyttäisivät konkreettisia toimia olemassa olevien puutteiden korjaamiseksi.
Budjettitukiryhmän mahdollisuus neuvotella ja tarvittaessa painostaa hallitusta vaikeiden poliittisten valintojen toimeenpanemiseen on suurempi kuin yksittäisten avunantajien. Suomen rooli budjettitukiryhmän jäsenenä tarkoittaa, että Suomi voi aktiivisesti korostaa hyvän hallinnon periaatteiden toteuttamista. Korkean tason korruptiotapausten seurauksena presidentti ja parlamentti ryhtyivät tiukkoihin toimenpiteisiin korruption kitkemiseksi. Tämä johti hallituksen vaihdokseen helmikuussa 2008 ja eri skandaaleihin syyllistyneiden oikeuteen saattamiseen vuoden 2008 loppuun mennessä. Oikeuskäsittelyt tapahtuvat vuoden 2009 puolella.
Avunantajaryhmä arvioi hallituksen vakuudet vuoden 2008 budjettitukimaksatukselle asetettujen korjaustoimien täyttymisestä riittäviksi heinäkuussa 2008. Budjettitukiryhmä on korostanut seuraavansa edelleen hallituksen korjaustoimien toimeenpanoa. Ns. EPA-skandaalin seuranta on kirjattu vuoden 2009 tulostavoitekehyksen seurantaindikaattoriksi.