Suomi toteuttaa innovatiivista yhteisövetoista vesihuoltoa Etiopiassa

Yhteisökehitysrahastoon pohjautuva vesihuolto tuo puhtaan juomaveden yli miljoonalle etiopialaiselle Amharan läänissä vuoteen 2011 mennessä. Rahoitusmalli on saanut kiitosta. Vastuun hajauttaminen yhteisöille on johtanut parempaan kustannustehokkuuteen, nopeuteen ja kestävämpiin tuloksiin kuin muiden rahoittajien ohjelmissa.

Suomella on vuosikymmenten kokemus maaseudun vesihuollosta kehitysyhteistyössään eritoten Afrikassa ja Aasiassa. Tuki on tärkeää, sillä puhtaan veden saannin turvaaminen yhdistettynä parannuksiin sanitaation ja henkilökohtaisen hygienian osalta ovat avainasemassa kehityksen saamiseksi kestävälle pohjalle.

Omassa köyhyydenvähentämisohjelmassaan Etiopia tunnustaa kestävän vesivarainhallinnan ja vesihuollon täyskattavuuden saavuttamisen asiaksi, jota ilman kestävää kehitystä ei maassa tulla saamaan aikaan. 

Yhteisöt vastaavat Amharassa kaivojen rakennuttamisesta itse. Kuva: Hanna Isoranta

Pelkkä kaivojen rakentaminen maaseudun kyliin ja yhteisöihin ilman selvää paikallista omistajuutta ei kuitenkaan riitä. Vuosikymmenten aikana on saatu riittävästi näyttöä siitä, että kestävää tulosta ei saada aikaan  varmistamatta kyläyhteisöjen kysyntää hankkeelle sekä edellytyksiä vaikkapa varaosien saatavuudelle ja tekniselle huollolle. Afrikassa nämä asiat selkenivät muun muassa Suomen pitkäikäisessä hankkeessa Länsi-Keniassa, jossa monet "kysyntävetoisista" kaivoista ovat käyttökelpoisia reilusti yli 10 vuoden käytön jälkeen. Yhteisöjen kyvystä ja halusta rakentaa ja ylläpitää vesipisteitä onkin tullut keskeinen osa Suomen vesihuoltohankkeita Etiopiassa.

Suomi rahoittaa Amharan läänissä neljännessä ja viimeisessä vaiheessaan olevaa maaseudun vesihuolto- ja ympäristöohjelmaa (Rural Water Supply and Environmental Programme IV, RWSEP), jonka tavoitteena on tarjota puhdasta juomavettä 1,25 miljoonalle ihmiselle vuoteen 2011 mennessä.

Yhteisökehitysrahasto tehostaa toteutusta

Tärkeänä osana ohjelmaa on kapasiteetin ja osaamisen kasvattaminen kaikilla tasoilla sekä pienyrittäjien koulutus kaivojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Hanke on luonut alueelle pienyrittäjäkunnan, jonka toiminta ei rajoitu ainoastaan kaivoihin, vaan muihinkin käsityöläisammatteihin. Neljännen vaiheen ensimmäisenä vuonna 200 000 ihmistä sai pääsyn puhtaaseen veteen, hankkeen tavoitteet ylittäen. 

Mandura Gumuzin kyläyhteisön naiset kaivolla Benishangul-Gumuzin osavaltiossa Länsi-Etiopiassa. Kuva: Antti Inkinen

Tämän yhteisöjen kysyntään perustuvan ohjelman pääelementti on Suomen kehittämä innovatiivinen rahoitusmalli, yhteisökehitysrahasto (Community Development Fund, CDF), josta paikalliset yhteisöt voivat hakea tukea kaivon rakennukseen. Tuki kanavoidaan paikallisesti pienrahoituslaitoksen kautta. Yhteisöt vastaavat kaivojen rakennuttamisesta itse, ja varojen käyttö sekä raportointi on selkeästi määritelty. Vastuun hajauttaminen yhteisötasolle on johtanut parempaan kustannustehokkuuteen, nopeuteen ja kestävämpiin tuloksiin kuin kenenkään muun rahoittajan ohjelmissa.

Erityisenä etuna on yksityisen pienrahoituslaitoksen ja yksityisyrittäjien käyttäminen itse toteutukseen. Tällöin kuntataso vapautuu omaan rooliinsa, mikä mahdollistaa jopa 140 käsinkaivetun kaivon toteutuksen vuodessa, kun normaalitahti on alle puolet siitä. Tosiasiassa Etiopia, joka tällä hetkellä tarkistaa toimintasuunnitelmaansa täyskattavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2012 mennessä, ei ilman tällaista kyläyhteisöjen sitoutumista saavuta tavoitteitaan.

Yhteisöjen omistajuus on saatu aikaan hyvin konkreettisesti. Siitä on todisteena muun muassa se, että ensimmäisten vuosien jälkeen CDF:n rahoittamien vesipisteiden käyttöaste on 100 prosenttia.

Nepalista Kenian kautta Etiopiaan

CDF on systemaattisen vesisektorilla tapahtuneen yhteistyön ja vuosikymmenten mittaisen kehitystyön tulos, jonka voidaan katsoa alkaneen Nepalista ja siirtyneen Kenian kautta Etiopiaan.

Rahoitusmalli on herättänyt paljon positiivista huomiota vesialalla niin Etiopiassa, alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Vuonna 2007 RWSEPin suomalainen toteuttajakonsultti sai tunnustuksena innovatiivisesta lähestymistavasta jaetun toisen sijan Rakennusinsinöörien Liiton valtakunnallisessa kilpailussa. Palkinnon jakoi tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Toimiva vesipiste helpottaa naisten työtaakkaa. Kuva: Antti Inkinen

CDF:n avulla saadut lupaavat tulokset ovat johtaneet siihen, että se on yksi Etiopian vesiministeriön tunnustamista ja virallisista rahoitusmuodoista. Muutkin avunantajat ovat osoittaneet kiinnostustaan siihen. Vesiministeriön lisäksi myös Etiopian valtiovarainministeriö painottaa CDF:n ansioita ja peräänkuuluttaa sen laajentamista muihin osavaltioihin.

Suomen seuraava haaste onkin yhdessä Etiopian ja muiden kumppaneiden kanssa hienosäätää rahoitusmuoto sellaiseksi, että se voidaan virtaviivaistaa sektorin ja muiden rahoittajien käyttöön. Vuosina 2009 - 2012 CDF-mallia tullaan Amharan lisäksi toteuttamaan Benishangul-Gumuzin osavaltiossa läntisessä Etiopiassa, jossa - kuten Amharassakin - paikallishallinnolla on alusta alkaen päärooli.

Antti Inkinen

Kirjoittaja työskentelee vesialan erityisasiantuntijana Suomen Etiopian-suurlähetystössä. Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi (at) formin.fi.