Suomen apu Etiopialle kasvussa
Suomen ja Etiopian väliset maaneuvottelut käytiin hyvässä hengessä huhtikuun lopulla Addis Abebassa. Maan vahva kehitystahto ja avun tuloksellisuus vakuuttavat, ja Suomi suunnitteleekin avun kaksinkertaistamista vuoteen 2011 mennessä.
Avun päälinjat pysyvät entisellään. Pitkäaikainen opetusalan kehityshanke – jossa painopisteenä on erityisopetus - jatkuu, samoin vesialan yhteistyö, joka laajenee.
Erityisopetus tarkoittaa vammaisten oppimahdollisuuksien turvaamista.
”Työ vammaisten oikeuksien puolesta jatkuu normaalisti valtion kanavia pitkin. Työ on täysin hyväksyttävää, kun etiopialaiset tekevät sen itse”, ulkoministeriön Etiopia-vastaava, tarkastaja Sanna Takala sanoo viitaten Etiopian tuoreeseen kansalaisjärjestölakiin. Laki rajoittaa ihmisoikeustyötä tekevien kansalaisjärjestöjen oikeutta ulkomaiseen rahoitukseen radikaalisti.
Suomen vesiohjelma ja erityisesti sen kehittämä yhteisörahoitusmalli on saanut paljon tunnustusta. Raha vesihankkeisiin kanavoidaan mikorahoituslaitosten kautta suoraan yhteisöille, jotka itse kilpailuttavat paikallisia yrittäjiä.
Tästä seuraa vahva osallisuus ja sitoutuminen hankkeeseen, nopeampi ja kustannustehokkaampi toiminta sekä kestävät tulokset.
Suomen tuella mallia laajennetaan muidenkin rahoittajien käyttöön. Esimerkiksi Unicef on ollut siitä kiinnostunut.
Vesiohjelmaa on toteutettu vuodesta 1994 Amharan osavaltiossa ja vuodesta 2008 Beninshangul-Gumuzin osavaltiossa. Samalla alueella aletaan tukea maan rekisteröimistä. Etiopiassa maata ei voi omistaa, mikä on johtanut alati epävarmoihin tilanteisiin, jatkuvaan häädön uhkaan. Nyt tarkoitus on tehdä virallisia pitkäaikaisia maankäyttösopimuksia.
Kasvukäytävään suomalaista metsäosaamista
Etiopian omassa kehitysohjelmassa nostetaan esiin eri puolilla maata sijaitsevia ”kasvukäytäviä”, joiden kehittämiseen toivotaan ulkomaiden tukea. Yksi niistä, Tana-Beles, sijaitsee Suomen toiminta-alueella.
”Ideana on luoda taloudellista kasvua maatalouspolitiikan ja luonnonvarojen kestävän käytön perustalta. Parhaillaan pohditaan, mikä tulee olemaan se rako, johon suomalaista osaamista tarjotaan. Esimerkiksi metsäsektori saattaa tulla kyseeseen”, Sanna Takala sanoo.
Alustavasti on myös keskusteltu yhteistyön laajentamisesta tietoyhteiskunnan alalle.
”Kaiken kaikkiaan neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Suomalaiset neuvottelijat olivat tv-uutisissakin kaksi kertaa”, hän kertoo.
Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopian kanssa on ollut 5 - 6 miljonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2011 mennessä avun suunnitellaan yli kaksinkertaistuvan.
Dynaaminen ja jähmeä maa
Etiopia on ristiriitainen maa. Kehitys näkyy, tuloksia saadaan, toivoa ja intoa on paljon. Samaan aikaan valtiojohtoisuus on voimakasta, asiat etenevät hitaasti, yksityissektori ja nyt myös kansalaisjärjestökenttä on hyvin kontrolloitua.
Väestönkasvu on ratkaisematon ongelma. Etiopiassa tehtiin suuri väestönlaskenta vuonna 2007. Jo sitä ennen väestömääräksi arvioitiin yli 80 miljoonaa. Väestönlaskennan viralliset tulokset ovat hiljattain tulleet, ja yllättäen väkimääräksi ilmoitetaan vain 74 miljoonaa.
”Todellista väkilukua ei voi tietää. Tilastoihin tulee Etiopiassa suhtautua erittäin varauksellisesti”, Sanna Takala sanoo.
Hänen mukaansa kaikki tunnustavat väestönkasvun ongelmaksi, mutta varsinaista väestöpolitiikkaa ei ole. Miten lapsiluvun rajoittamista voisi vaatiakaan maaseudulla, jossa lapsikuolleisuus on korkea ja lapset vanhempiensa ainoa tulevaisuuden turva?
Joka tapauksessa ensi vuonna Etiopiassa on parlamenttivaalit. Viimeksi, vuoden 2005 parlamenttivaaleissa, oppositio sai odotettua enemmän paikkoja, valtapuolue julistautui voittajaksi, mikä johti väkivaltaisiin levottomuuksiin.
Nykyinen hallitus on ollut vallassa Etiopian demokratiakehityksen alkamisesta, vuodesta 1995, lähtien.
Katri Simonen
Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.