Presidentti Halonen suurlähettiläspäivillä: On tärkeää nähdä muutoksen siemenet
Ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä puhuneen tasavallan presidentti Tarja Halosen puheessa korostui muutoksen merkitys. ”Muutoksen havaitseminen on diplomaatinkin tehtävän ydintä. Suurlähettiläiden pitäisi havaita heikotkin signaalit, nähdä muutoksen siemenet”, Halonen sanoi.
Halosen mukaan kansainvälisessä politiikassa on tärkeää erottaa yksittäiset tapahtumat ja suuret trendit toisistaan. ”Usein etsitään yhtä suurta tapahtumaa, joka muuttaa kaiken”. Historiankirjoituksessa löydetään harvoin, ainakaan myönteisessä mielessä, yhtä yksittäistä tapahtumaa, joka olisi muuttanut kaiken.
Halosen puheessa korostui muutoksen merkitys. Halonen aloitti ulkoministerin tehtävissä kansainvälisen politiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan murroskohdassa 1995. ”Emme silloin nähneet, mitä kaikkea muutos toisi tullessaan.” ”Muutoksen havaitseminen on diplomaatinkin tehtävä”, Halonen sanoi. Diplomaatit vertaavat mediatietoja omien lähteidensä tietoihin. ”Tietoja vertailtaessa joudutaan miettimään, mitkä ovat ne heikotkin signaalit, joista voi tunnistaa muutoksen siemenet. On ymmärrettävä, mitä seikkoja seurata ja kyettävä yhdistämään ne oikein”, Halonen kuvaili.
Tietojen analysointi on tärkeää, mutta sitä ei voi tehdä faktojen kustannuksella. ”Päätöksentekijät voivat tulla faktojen pohjalta aivan eri tulokseen kuin suurlähettiläs asiantuntijoineen asemaassa. Kokonaiskuva voi olla hyvin erinäköinen eri paikoista katsottuna.”
Euroopan neuvosto ja Etyj ovat edelleen tärkeitä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikutuskanavia. ”Olemme perinteisesti ja mielestäni viisaasti pitäneet arvossa laajaa kansallista yksimielisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, Halonen sanoi. ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan elementit ovat säilyneet tunnistettavina, vaikka painotukset ovat muuttuneet.”
EU-jäsenyys muutti perustavalla tavalla Suomen ulkopolitiikan toimintatapoja. Suomi on ollut jäsenyytensä alusta aktiivinen unionin jäsen. ”Aluksi innokkuutemme ja aktiivisuutemme toi meille mallioppilaan maineen, eikä se ei ole huono asia. Se on pääomaa, jota voimme käyttää nyt eri tavoin”, Halonen kuvaili.
EU on ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeinen vaikutuskanava ja viitekehys. Suomi haluaa edelleen vahvistaa unionia kansainvälisen politiikan toimijana, ja Suomi kannattaa unionin laajentumista kuitenkin korostaen jäsenyyskriteerien täyttymistä. ”Se on tärkeää unionin toiminnan kannalta”, Halonen sanoi. Halosen mukaan avoimuus ja elävä yhteys kansalaisyhteiskuntaan ovat myös edellytyksiä EU:n elinvoimaisuudelle.
Globaalikysymysten merkitys maailmassa on kiistatta noussut. Suomi on ollut aloitteellinen siviilikriisihallinnan kehittämisessä, ja tämä traditio jatkuu edelleen. Halonen piti tärkeänä, että siviilikriisinhallintaa pyritään vahvistamaan. Suomi osallistuu EU:n ja Naton kriisinhallintaoperaatioihin, ja myös YK:n. ”Oma toiveeni on, että vaatimattomaksi kutistunut osallistumisemme YK:n operaatioihin saadaan uuteen nousuun”, Halonen sanoo.
Halonen totesi ihmisoikeuksien merkityksen kasvaneen kansallisesti ja kansainvälisesti. ”Ihmisoikeuksia ei voi käsitellä muusta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta erillään”, Halonen sanoi. Tulevaisuudessa kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestelmiä on vahvistettava, sillä uudet uhat - ilmaston muutos, ympäristökatastrofit, ruokakriisit - haastavat ihmisoikeuksia. ”Globalisaation hallinta ja oikeudenmukaisuus ovat edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Ihmisoikeudet, ympäristö, talous ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat kaikki kestävän kehityksen elementtejä”, Halonen kuvaili.