Osastopäällikkö Piipponen: Afrikalla on eväät aitoon muutokseen
”Afrikka on tulevaisuuden manner ja nopean muutoksen tilassa”, ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston johdossa syyskuussa aloittanut Risto Piipponen arvioi.
Afrikan nousua siivittävät mahtavat luonnonvarat, joita löytyy jatkuvasti lisää, sekä nopeasti kasvavat taloudet.
Moni Afrikan maa on asettanut selkeän tavoitteen ja aikataulun, jossa se aikoo vähentää kehitysavun vaikutusta talouteensa ja pyrkiä pois apuriippuvuudesta.
Myös kehitysyhteistyöllä on vaikutuksensa muutokseen, ja Suomen suhteet Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin ovat olleet kehitysyhteistyöpainotteisia.Lähivuosina rinnalle nousevat entistä enemmän kaupallis-taloudelliset suhteet.
Afrikan luonnonvarat afrikkalaisten hyväksi
Erityisen tärkeää Piipposen mukaan on, että luonnonvaroista koituva hyöty jakautuu tasapuolisesti afrikkalaisten hyväksi.
"Vierailin äskettäin Mosambikissa ja Sambiassa, joiden nopea kasvu pohjaa luonnonvaroihin. Köyhyys on vähentynyt nihkeästi molemmissa maissa. Kehitysministeri Hautala nosti asian esille Mosambikissa ja Sambiassa. Kysyimme, mitä suunnitelmia mailla on tilanteen muuttamiseksi”, Piipponen kertoo.
Tilanteesta johtuen Suomi päätti vähentää Mosambikille antamaansa budjettitukea. Jatkossa seurataan entistäkin tarkemmin, miten Mosambik suuntaa saamansa budjettituen köyhyyden vähenemiseen.
”Kasvun pitäisi tuoda maalle verotuloja, jotka suunnataan maan omiin kehitystarpeisiin. Vain avoimen ja hyvän hallinnon kautta varmistetaan, että luonnonvarojen hyödyt eivät päädy vain harvojen taskuun”, Piipponen sanoo.
Hänen mielestään Sambiassa on tässä mielessä näkyvissä myönteisiä muutoksia.
”Sambialla näyttää olevan vilpitöntä pyrkimystä kehittää hallintoaan, lisätä avoimutta ja torjua korruptiota. Uudet lait edellyttävät päättäjiltä eettisiä periaatteita, muun muassa selvitystä omasta omaisuudestaan ja sidonnaisuuksistaan. Asioihin on kiinnitetty Sambiassa huomiota ja kehitys on menossa parempaan suuntaan, mutta muutokset vaativat aikaa.”
Maaohjelmat peiliin katsomisen paikka
Ulkoministeriössä laaditaan parhaillaan maaohjelmia, jotka toteuttavat kehityspoliittista ohjelmaa.
”Viiteen Afrikan pääkumppanimaahan laadittavat ohjelmat istuvat hyvin kehityspoliittisen ohjelman tavoitteisiin. Yhteistyötä keskitetään, jotta apumme ei sirpaloidu liian laajalle. Näin saadaan parempia tuloksia aikaan”, Piipponen kertoo.
Nyt mitataan yhteistyön tuloksia, pelkkä toiminta ei riitä. Uutta on myös se, että nyt kaikille pitkäaikaisille kumppanimaille saadaan vertailukelpoiset maaohjelmat. Ohjelmat tekevät toiminnasta suunnitelmallisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Samalla ne ovat tärkeitä työkaluja tulosten saavuttamiseksi.
Piipposen mukaan maaohjelmien laadinta on ollut tärkeä syväanalyysi ja peiliin katsomisen paikka.
”Kumppanimaiden kehitysnäkymät ja niiden omat suunnitelmat käydään läpi. Katsotaan, mitä on tehty ja mitä saatu aikaan. Mitä pitäisi tehdä toisin, jotta avullamme saataisiin entistä parempia tuloksia aikaan? Samalla määritellään, miten yhteistyön tuloksia mitataan. Tulosten arviointiin ja mittaamiseen annetaan koulutusta sekä ministeriössä että edustustoissa.”
Mosambikissa tutustuttiin myös kansalaisjärjestöhankkeeseen, jonka avulla ihmiset oppivat viljelemään maata tehokkaammin hyvin yksinkertaisin menetelmin. Alueelta, jolla oli aiemmin nähty nälkää, riitti nyt satoa myös muualle myytäväksi, ja ihmisten tulot olivat nousseet selvästi.
”Tällaiset ruohonjuuritason parannukset eivät näy ylätason mittareissa, mutta ne ovat tärkeitä”, Piipponen linjaa.
Arabikevään anti hauras
Arabikevät antoi aavistuksen paremmasta, kun valta vaihtui monessa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maassa.
”Demokratiakehitys on kuitenkin ollut haurasta, huolenaiheita ovat naisten asema ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kansalaisyhteiskunnalla on näissäkin maissa tärkeä rooli moniarvoisen keskustelun virittäjänä”, Piipponen arvioi.
Viestintää tuloksista
Suomessa kehitysyhteistyöstä käytävä julkinen keskustelu ei ole viime aikoina ollut erityisen myönteistä, ja avun tuloksia kyseenalaistetaan. Piipposen mukaan on hyvin tärkeää, että ulkoministeriö viestii avoimesti myös avun väärinkäytöksistä. Väärinkäytösten tuleminen ilmi on osoitus järjestelmän toimivuudesta.
Suomalaiset haluavat konkreettista tietoa siitä, miten kehitysmaiden ihmisten elämä on parantunut.
”On tärkeää, että suomalainen media näkee kehityspolitiikan ja -yhteistyön kokonaisvaltaisena ja pitkäjänteisenä toimintana, jossa monet asiat liittyvät toisiinsa. Tässä ovat hyödyksi kehitysakatemian kaltaiset median perehdyttämiskurssit ja niihin liittyvät matkat kehitysmaiden todellisuuteen.”
Outi Einola-Head