Namibia siirtää valtaa lähemmäs kansaa
Maailman toiseksi harvimmin asuttu maa pyrkii tuomaan palvelut ja päätöksenteon lähemmäs asukkaita siirtämällä ministeriöille keskittynyttä valtaa enemmän lääneille. Namibian yhteistyökumppanina on Suomi, joka tarjoaa käytännön apua uuden järjestelmän suunnittelussa.
Kansalle lisää lähipalveluita, lääneille lisää valtaa päättää omista asioistaan – desentralisaatio eli vallan hajauttaminen on ollut Namibian kunnianhimoinen tavoite jo parikymmentä vuotta. Tie on pitkä, sillä tarkoituksena on siirtää lisää vastuuta palvelutuotannosta ministeriöiltä lääninhallituksille, mikä vaatii valtavan määrän valmistelua.
Hanketta toteuttavat virkamiehet kävivät helmikuussa opintomatkalla Suomessa paikallishallintoministeri Jerry Ekandjon johdolla. Ekandjo kertoo, että yksi Namibian suurista haasteista desentralisaatiossa on hankala maantieteellinen tilanne. Lähes 2,5 kertaa Suomen kokoisessa maassa asuu vain reilut kaksi miljoonaa ihmistä, heistä suurin osa maaseudulla.
"Namibian maaseutu on valtava. Siellä on paljon alueita, joilla on pelkkiä kyliä, ei kaupunkeja. Esimerkiksi poliislle tai kouluun on pitkä matka, ja on haaste saada maaseudulle esimerkiksi tiet, vettä ja sähköt", Ekandjo selittää.
Suurin syy vallan hajauttamiseen onkin, että päätöksenteko on nyt keskittynyt liiaksi pääkaupunki Windhoekiin ministeriöille, ja osa vallasta halutaan siirtää lähemmäs paikallistasoa. Ideana on, että maan 13 lääniä saisivat itse päättää, mihin rahansa käyttävät – aina koulujen remonteista vesipisteiden sijaintiin. Esimerkiksi rikkinäisestä vesiputkesta ilmoittaminen tai ajoneuvon rekisteröinti eivät vaatisi enää matkaa kaukaisiin kaupunkeihin.
Palvelut lähelle
Suomen tavoitteena on tukea Namibiaa esimerkiksi kouluttamalla viranomaisia selviytymään uusista tehtävistään. Namibialaiset tutustuivat Suomen-vierailullaan muun muassa Kuntaliiton toimintaan sekä vierailivat Lohjan vesi- ja jätelaitoksella ja Vantaan Hakunilassa kirjastossa ja päiväkodissa. Ekandjo sanoo, että vierailu on antanut paljon.
"Olemme nähneet käytännössä, miten asioita täällä hoidetaan. Suomessa on edistyksellinen järjestelmä. Erona ovat erilaiset hallintotasot. Kun Suomessa valtaa käyttävät kunnat, Namibiassa valtaa siirretään lääneille", Ekandjo kertoo.
Kunnat Namibiassa ovat heikkoja, eikä niillä usein ole mahdollisuutta tarjota kunnollisia palveluita asukkailleen. Nykyinen järjestelmä on siis melko tehoton.
Namibiassa on myös maailman suurimmat tuloerot, ja pitkällä aikavälillä desentralisaatio voisi vähentää köyhyyttä, kun alueiden välinen tasa-arvo ja palvelut paranevat. Myös paikallisdemokratia voi parantua.
"Desentralisaation jälkeen esimerkiksi lääkäripalvelut saadaan lähelle ihmisiä. Ihmisillä on myös enemmän mahdollisuuksia osallistua ja saada sananvaltaa, kertoo desentralisaatiokoordinoinnin johtaja", Regina M. Ndopu-Lubinda.
Pitkä tie edessä
Desentralisaatio oli jo 1980-luvun lopulla osa Namibian valtapuolue SWAPOn ohjelmaa, ja se hyväksyttiin virallisesti vuonna 1997. Eteneminen on kuitenkin ollut hidasta. Pelkästään rahoituksen ja henkilökunnan siirtäminen ministeriöiltä paikallistasolle on vienyt aikaa.
Tähän mennessä 28 aiotusta tehtävästä vasta yksi, vesihuolto, on saatu siirrettyä lääninhallituksille. Tänä vuonna projektin pitäisi hiukan edetä, kun koulutus ja maan hallinta aiotaan siirtää paikallistasolle.
"Ensimmäiset kymmenen vuotta ovat olleet hidasta kehitystä. Toivottavasti seuraavina edetään nopeammin", Ndopu-Lubinda toivoo.
Suomen osuus desentralisaatioprosessiin on jo päättymässä. Huhtikuussa päättyvä projekti on viimeinen Suomen ja Namibian välinen lahjamuotoinen kehitysyhteistyöhanke, sillä Afrikan mittakaavassa Namibialla menee jo varsin hyvin. Jatkossa yhteistyötä toteutetaan muun muassa liikekumppanuusohjelman avulla.
Teija Laakso (maailma.net)