Miten meille käy?
Suurlähettiläspäivillä puhunut Sixten Korkman ei usko totaaliromahdukseen tai edes kaksoistaantumaan, mutta pitää Kreikan tilannetta luultua huonompana. Korkman ei kannata eurobondeja, koska ne luovat tulonsiirtounionin, josta puuttuu sekä kuri että kannustimet. Tärkeää on, että säätelyä eli turvallisuutta voidaan lisätä - koska eihän Concordkaan pysynyt ilmassa vaikka olikin niin dynaaminen, Korkman muistutti.
Evan ja Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman kertoi 24. elokuuta suurlähettiläspäivillä globaalitalouden kolmesta ajankohtaisesta kehityspiirteestä: kehittyvien maiden teollistumisesta valtavalla nopeudella, finanssiturblunessista joka uhkaa johtaa totaalikaaokseen sekä poliitisen ja sosiaalinen koheesion rapautumsesta.
Finanssikriisejä seuraa pitkä matala kasvu
Korkman ei usko kuitenkaan romahdukseen tai edes kaksoistaantumaan. Kasvu on yksinkertaisesti vain hidasta. Pörssi oli alkuvuonna liian optimistinen talouden kehityksestä.
Globaali talous on plusmerkkinen tällä hetkellä nousevien talouksien ansiosta. Aasia on ohittanut kaikki muut alueen teollisuustuotannossa, ja etumatka on saavutettu kaikkilla niillä sektoreilla, joilla on taloudellista merkitystä.
Samaan aikaan voidaan kysyä, ovatko teollisuusmaat ylipäänsä toipumassa viimeisimmästä lamasta. Elvytyksen, mukaan luettuna korkoelvytyksen, keinot on jo kätettty, ja nyt uhkana on sekä bruttovelan että alijäämien kasvu teollisuusmaissa. Ylivelkaantuminen syö tulevan talouskasvun pohjaa.
Talousteorian valossa nimenomaan finanssikriisit vaativat pitkän elpymisen verrattuna reaalitalouden kriiseihin.
Euroopalle on juuri nyt ominaista hermostuneisuus ja turbulenssi. Pelko eräiden maiden maksukyvyttömyyteen ajautumisesta nostaa valtionlainojen riskilisää. Kreikan osalta puhutaan jopa 17 prosentin korosta kymmenen vuoden valtionlainoille.
"Saksa ja Suomi ovat hyötyneet muiden maiden riskilisien kasvusta, koska meitä pidetään niin sanottuina turvasatamina", Korkman sanoi.
Globaalitalouden indikaattoreista huolta kannattaa kiinnittää öljyn hinnan laskuun sekä kullan hinnan jatkuvaan nousuun. Viimeksimainittu viittaa siihen, että velkoja pyritään syömään inflaatiolla.
Euroalue
Euroopassa pankkien tila on heikko ja tehdyt toimenpiteet ovat Korkmanin mukaan riittämättömiä. Rahaliiton institutionaalinen pohja on heikko, joskin Euroopan keskuspankki EKP on sinällään vahva rakenne. Vakaussopimusta ei ole kyetty noudattamaan.
Korkmanin mielestä euoralueen rakentaminen poliittisista syistä laajalle pohjalle on osasyy nykytilanteseen. Kreikka ei voi painaa seteleitä eikä devalvoida. Myöskään rakennusvaiheessa ei pohdittu, mitä tehdä, jos valtio ajautuu maksykyvyttömyyden tilaan.
Korkman pitää puutteena sitä, että pankkien sisämarkkinat eivät toimi EU:ssa. Nyt tarvitaan entistä voimakkaampaa säätelyä. Säätelyn ajatellaan syövän dynaamisuutta, mutta vielä tärkeämpää on vakaus.
"Concord-lentokoneen historia on esimerkki siitä,että pelkkä dynaamisuus ei riitä pitkälle, jos vakaus ja turvallisuus pettävät", Korkman vertasi.
Korkman ei usko poliittiseen rahatalouden liittoon eli fiskaaliunioniin - tai eurobondeihin, jotka ovat kriisin kautta tapahtuva takaportti fiskaaliunioniin. Korkmanin mielestä eurobondit toisivat mukanaan tulonsiirtounionin, josta puuttuisivat sekä kuri että oikeat kannustimet.
Onko Kreikka kanttuvei?
EKP on pyrkinyt kategorisesti kieltämään Kreikan mahdollisen velkajärjestelyn. Korkmanin mukaan Kreikan huono tilanne on kuitenkin syytä tunnustaa. Maan olisi Korkmanin mukaan pitänyt alun alkaen kävellä Maailman valuuttarahaston IMF:n puheille. IMF ja EKP ovat kuitenkin olleet alusta alkaen eri mieltä kriisin hoidosta.
Vakuuksien osalta Korkman pitää nykytilannetta "lievästi sanottuna pulmallisena". Hän.pitäisi parhaana vaihtoehtona reaalivakuuksia, mutta se näyttää olevan poliittisesti sietämätöntä kreikkalaisille.
"Nykytilanne on haitallinen Suomen imagon kannalta", Korkman kiteytti.
Poliittisen ja sosiaalisen koheesion raputuminen
Korkmanin mukaan nykyinen murros Suomessa on valtava haaste, mutta olemme kokeneet pahempiakin. Globalisaation kiihtyminen johtaa kuitenkin kasvavaan pelkoon erilaisten ulkoistamisten kautta.
Kestävyysvajeemme ei riipu kuitenkaan tästä lamasta, Kreikan tukemisesta tai muustakaan makrotaloudesta vaan muun muassa ikärakenteesta. Huolimatta erittäin epäedullisesta ikäpyramidista Suomen julkinen talous on kuitenkin hyvässä kunnossa, ja vakaussopimuksen kolmen prosentin vajerajaa ei koskaa lopulta ylitetty. Suomen julkisella sektorilla on nettosaatavia, ei velkaa, Korkman muistutti.