Ministeri Tavion puhe EK:n Pro Ukraina -tapahtumassa SuomiAreenassa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe EK:n Pro Ukraina -tapahtumassa SuomiAreenassa Porissa 25.6.2025.

Hyvät kuulijat, SuomiAreenan osallistujat, Ukrainan ystävät.

24.2.2022 on jäänyt meidän kaikkien mieleen. Todistamme yhdessä sodan kauhuja Euroopassa jo neljättä vuotta. Meille suomalaisille nämä vuodet ovat myös tuoneet ikäviä muistikuvia historian ajoilta, jolloin olemme olleet samanlaisissa taisteluissa kuin Ukraina ja ukrainalaiset tällä hetkellä ovat.

Venäjän hyökkäyssota on räikeä kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan loukkaus. Suomi tekee kaikkensa, jotta Ukrainaan saadaan kestävä ja oikeudenmukainen, YK:n peruskirjan sekä kansainvälisen oikeuden perusperiaatteiden mukainen rauha. Tämä on ollut keskeinen aihe monissa poliittisen johdon tapaamisissa ympäri maailmaa.

Suomen tuki Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle jatkuu vahvana. Ukrainasta on sodan myötä tullut Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja humanitaarisen avun kohde. Hallitus on sitoutunut Ukrainan auttamiseen. Tuemme Ukrainaa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta. Yhteensä näistä on kertynyt noin 3,8 miljardin euron apu hyökkäyssodan aikana.

Kehitysyhteistyörahaa ja humanitaarista apua on osoitettu ukrainalaisten hyväksi 1 050 miljoonaa euroa, sisältäen 740 miljoonaa, jotka on kohdennettu tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten vastaanottoon. Ukrainassa toimimme kaikkein akuuteimman, ihmishenkiä pelastavan avun lisäksi muun muassa oikeusvaltion ja julkishallinnon sektoreilla, jotta Ukraina voi tulevaisuudessa täyttää EU-jäsenyyskriteerit sekä rakentaa demokraattista, eurooppalaista tulevaisuutta.

Suomen ja Ukrainan välisestä tiiviistä suhteesta kertoo valtionjohtomme merkittävät vierailut Ukrainaan. Keväällä saimme Helsinkiin myös presidentti Zelenskyin. Vierailin viime vuonna Ukrainassa kaksi kertaa, javälitin viestiä Suomen laaja-alaisesta sitoutumisesta Ukrainan jälleenrakennukseen ja kerroin siitä osaamisesta, jota Suomella on. Viime marraskuussa allekirjoitin Kiovassa Suomen ja Ukrainan välisen sekaluottoinstrumentin eli FUIFin puitesopimuksen. Instrumentin avulla voidaan tukea Ukrainan tärkeinä pitämiä investointihankkeita 50 miljoonan euron arvosta.

Sodan keskelläkin ukrainalaiset ovat kääntäneet katseensa kohti tulevaisuutta – toivoa ja jälleenrakennusta. Se ei tarkoita vain sodan tuhojen korjaamista, vaan teknologisen kehityksen vauhdittamista sekä uusia, moderneja ratkaisuja. Jälleenrakennus tarjoaakin valtavasti mahdollisuuksia. EU:n, Maailmanpankin sekä kansainvälisten rahoituslaitosten tuella suunnitellaan nyt infrastruktuurin, liikenteen ja energian suurhankkeita.

Ukrainan siviilipuolta tukemalla tuetaan koko maan resilienssiä. Ulkoministeriössä on hallinnonalallani laadittu kaksiosainen kansallinen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelma. Jälleenrakentamisessa on kyse satojen miljardien eurojen panostuksista, joihin suomalaisilta toimijoilta löytyy paljon osaamista. Tuemme suomalaisten vientiyritysten markkinoillepääsyä konkreettisesti antamalla rahoitusta, neuvontaa ja vientiluottoja. Ukrainassa on käynnissä tai käynnistymässä jo kymmeniä suomalaisyritysten hankkeita. Niitä on muun muassa rakennus- ja ICT-aloilla sekä metalliteollisuudessa. Suomalaisyritykset Peikko ja Hesburger ovat jopa avanneet tehtaat Ukrainassa hyökkäyssodan aikana.

Tuemme Ukrainan opetussektorin uudistusta 20 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2028. Suomen ja Ukrainan kahdenvälinen hanke kohdistuu lukiouudistuksen toimeenpanoon. Hanke on valmisteltu yhteistyössä Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön kanssa. Hankkeella tuetaan Ukrainan koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Samalla vastataan oppilaiden psykososiaalisen tuen suuriin tarpeisiin sodan keskellä.

Suomi tukee tietenkin myös Ukrainan suoraa kykyä puolustaa maataan. Ukrainan puolustusmateriaalituen korvausarvo on noin 2,8 miljardia euroa. Lisäksi Suomen puolustusministeriöllä on 660 miljoonan euron tukiohjelma, jossa yritykset ja osaaminen nostetaan keskeiseen rooliin Ukrainan tuessa. Jatkossa tuotteita siis tilataan merkittävästi kotimaamme yrityksiltä. Samalla saamme tärkeitä oppeja kansallisen puolustuksemme kehittämiseen esimerkiksi drooniteknologiassa, joka on noussut keskeiseen rooliin sodankäynnissä.

Kehitämme myös Ukrainan väestönsuojajärjestelmää Ukrainan pyynnöstä. Osaamisemme väestönsuojelussa on maailmanlaajuisella tasolla huippuluokkaa. Vastikään perustetun väestönsuojakoalition tarkoituksena on kerätä kansainvälistä tukea Ukrainan kansallisen väestönsuojastrategian toteutukseen. Osallistumme koalitioon sekä laadukkaiden standardien että rahallisen tuen muodossa.

Suomen Ukraina-jälleenrakennustuki muodostaa uuden aikakauden mallin, jossa kehitysyhteistyö ja kauppa kytkeytyvät vahvasti toisiinsa molempia maita hyödyttäen. Suomen ja Ukrainan yhteisellä lainaohjelmalla voidaan tukea Ukrainan julkiselle sektorille tehtäviä investointeja, joissa on mukana suomalaista osaamista. Finnveran myöntämillä vientiluotoilla voidaan taas helpottaa yrityksen kantamia riskejä epävarmassa ympäristössä. Suomalaisille yrityksille tarjottavia vientipalveluita kehitetään koko ajan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Samalla luomme uusia markkinaväyliä suomalaisille yrityksille, joiden osaamista tarvitaan Ukrainassa. On ollut hienoa nähdä, kuinka sitoutuneita yhteiskunnalliset toimijat ovat vastaamaan Ukrainan tarpeisiin sekä maan kunnianhimoon yhteiskuntansa uudistamisessa entistä ehommaksi.

Kunnilla ja alueilla on myös osuutta erityisesti käytännön yhteistyön ja ihmisten välisten yhteyksien edistämisessä. Ystävyyskaupunkimalli suomalaisten ja ukrainalaisten kaupunkien välillä on erinomainen väylä tähän: esimerkiksi Pori on solminut viime vuonna ystävyys- ja yhteistyösopimuksen ukrainalaisen Kramatorskin kaupungin kanssa, mikä toivottavasti avaa lisää konkreettisia mahdollisuuksia satakuntalaisille yrityksille.

Tavalliset suomalaiset, monet meistä tänäänkin läsnä olevista, ovat osoittaneet suurta solidaarisuutta Ukrainaa ja Suomeen paenneita ukrainalaisia kohtaan. Apua on kerätty paljon. Suomi onkin lähettänyt mittavat määrät muun muassa yritysten, kuntien ja järjestöjen lahjoittamaa materiaaliapua Ukrainaan. Ukrainan asia on meidän asiamme.