Maailman humanitaariset tarpeet ovat ennätyssuuret

Humanitaarisen avun päivänä kannustetaan auttamaan ihmisiä lähellä ja kaukana. Tänä vuonna muistamme erityisesti Afganistanissa surmattuja Suomen Evankelisluterilaisen kansanlähetyksen avustustyöntekijöitä.

”Avustustyöntekijöillä on suuri merkitys maailmanlaajuisen hyvinvoinnin ja rauhan rakentamisessa. He auttavat oman turvallisuutensa vaarantaen kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Heidän työnsä ei mene koskaan hukkaan,” toteaa kehitysministeri Pekka Haavisto.

Maailman humanitaarisen avun päivänä huomio käännetään avun saajista hetkeksi avustustyöntekijöihin. Suomalaisia tarvitaan reilusti yli sataan tehtävään vuosittain. Juuri nyt noin 50 suomalaista tekee humanitaarista työtä eri puolilla maailmaa YK:n ja kotimaisten järjestöjen kautta. Työ on rankkaa, mutta antaa myös paljon. Yhteistä heille on halu pelastaa ihmishenkiä ja lievittää inhimillistä hätää.

"Vähennämme kärsimystä ja tarjoamme mahdollisuuksia elämässä heille, jotka eivät syntyessään ole saaneet samanlaista kultalusikkaa kuin minä”, Merit Hietanen kertoo.

Merit Hietanen työskentelee YK:n pakolaisjärjestö UNRWAlla. Kuva: UNRWA
Rauhanaikana Hietanen tekee töitä naisten oikeuksien puolesta. Kuva: UNRWA

Hietanen huolehtii Gazassa YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWAn vedenjakelusta kouluissa, joihin on paennut yli 200 000. Yhteensä yli 350 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Gazassa ja 1,8 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin seurauksena.

Humanitaarinen apu lievittää hätää – ei ratkaise kriisejä

Poikkeuksellisen vaikea humanitaarinen tilanne Lähi-idässä ja useissa Afrikan maissa on nostanut avuntarpeen ennennäkemättömälle tasolle. Vaikeimmiksi humanitaarisiksi kriiseiksi on luokiteltu Syyrian, Etelä-Sudanin, Keski-Afrikan tasavallan ja Irakin tilanteet.

Kaikkiaan Syyrian sisällä ja sen naapurimaissa apua tarvitsee lähes 14 miljoonaa syyrialaista. YK:n turvallisuusneuvoston helmikuussa antama yksimielinen päätöslauselma, jossa vaaditaan humanitaarisen avun pääsemistä kaikkialle Syyriaan, avasi tien avun ulottumattomissa olleelle lähes kolmelle miljoonalle syyrialaiselle.

Etelä-Sudanissa neljä miljoonaa ihmistä on kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa. Puolet heistä on alueilla, joille avustustyöntekijöillä ei ole pääsyä. Lisäksi heinäkuulle ajoittunut sadekauden huippu on vaikeuttanut avustustarvikkeiden kuljettamista.

Keski-Afrikan tasavallan väkivaltaisuuksia on paennut miljoona ihmistä, heistä yli 400 000 naapurimaihin. Kriisi horjuttaa koko alueen vakautta. Esimerkiksi Kameruniin tulevat pakolaiset ovat erittäin huonossa kunnossa. Avustustoimintaa vaikeuttavat myös turvattomuus ja avustusjärjestöjen pula rahasta.

WHO on julistanut Länsi-Afrikan pahenevan Ebola-epidemian kansainväliseksi kansanterveysuhkaksi.

Samalla pitkittyneet kriisit jatkuvat erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Loppuvuonna humanitaarisen tilanteen ennustetaan pahenevan useissa Afrikan sarven ja suurten järvien sekä Sahelin alueen maissa.

Suomi aktiivinen avunantaja

Suomi on antanut humanitaarista apua 75,5 miljoonaa euroa tänä vuonna: 53,5 miljoonaa euroa YK-järjestöjen ja hieman yli 22 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Kaikkiaan ulkoministeriö on rahoittanut avustustoimintaa yli 20 maassa tai alueella. Suurimmat avun kohteet ovat Syyria, Etelä-Sudan, Somalia, Kongon demokraattinen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta ja Sudan.

Turvattomuus vaikeuttaa avun perille viemistä

Avustustyöntekijöihin kohdistettu väkivalta on viime vuosina vaikeuttanut merkittävästi humanitaarista apua. Viime vuonna 155 avustustyöntekijää surmattiin työssään ja 168 haavoittui.

Eniten surmia tehtiin Afganistanissa, Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Tänä vuonna 61 paikallista ja 6 kansainvälistä avustustyöntekijää on tapettu 11 eri maassa.

Perusedellytyksenä puolueettomuus

Suomi ja muut maat antavat apua hyvän humanitaarisen avunannon periaatteiden mukaisesti ja yksinomaan tarpeeseen perustuen – ei poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista lähtökohdista käsin. Riippumattomuus ja puolueettomuus ovat perusedellytyksiä avustustyöntekijöiden turvallisuudelle ja avun perille saamiselle sotatilanteissa.

Humanitaarisia sankareita on kaikkialla

Maailmalla muistetaan humanitaarisen avun päivänä YK:n ja muiden avustusjärjestöjen työntekijöitä, jotka kuolivat terrori-iskussa Bagdadissa 19. elokuuta 2003, ja annetaan tunnustusta vaikeissa toimintaympäristöissä työskenteleville avustustyöntekijöille ja vapaaehtoisille.

Tänä vuonna muistamme erityisesti Afganistanissa surmattuja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen avustustyöntekijöitä.

Humanitaarisia sankareita ei ole vain maailman vaarallisimmissa paikoissa. Heitä voi olla myös naapurustossasi. Päivä muistuttaa auttamaan avuntarpeessa olevia ihmisiä – jokainen voi tehdä pieniä sankaritekoja.

Paula Uski

Kirjoittaja on humanitaarisen avun neuvonantaja ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikössä