Läpileikkaavuus kehitysyhteistyössä: politiikka hyvää, toteutuksessa parannettavaa

Suomi on poliittisella tasolla sitoutunut edistämään kehitysyhteistyössä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa, mutta käytännön toteutuksessa nämä teemat näkyvät heikommin. Tulos käy ilmi eilen julkistetusta evaluointiraportista.

Evaluoinnissa arvioitiin miten Suomen kehitysyhteistyössä toteutuvat sellaiset teemat, jotka tulisi huomioida kaikessa kehitysyhteistyössä. Näitä läpileikkaavia teemoja ovat ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, demokratia, hyvä hallinto, oikeusvaltioperiaate, ympäristö sekä hiv/aidsin vastainen taistelu. Evaluoinnissa selvitettiin läpileikkaavien teemojen käsitettä ja politiikkakehystä, resursseja ja vastuualueita sekä suunnittelu- ja vastuukäytäntöjä.

Poliittinen sitoutuminen saa kiitosta

Suomi on vahvasti sitoutunut OECD:n, EU:n ja YK:n kehityspoliittisiin linjauksiin, joissa kaikissa läpileikkaavat teemat ovat keskeisiä periaatteita ja tavoitteita. Teemat ovat olleet Suomen poliittisissa linjauksissa jo ensimmäisestä kokonaisvaltaisesta kehitysyhteistyöstrategiasta lähtien vuodelta 1993 ja jo 70–80-luvulta lähtien erilaisissa poliittisissa kannanotoissa.

"Politiikkatasolla Suomen sitoutuminen läpileikkaaviin teemoihin on vahvempaa kuin muihin kehityskysymyksiin", raporttia esitellyt Tauno Kääriä sanoi. Kääriä johti evaluointia toteuttanutta ulkopuolisten asiantuntijoiden työryhmää.

Politiikkatason kiitettävä sitoutuminen kulkeutuu kuitenkin huonosti käytännön kehitysyhteistyöhön, evaluointi osoittaa. Kääriän mukaan kuitenkin myönteisiäkin esimerkkejä löytyy.

"Esimerkiksi Nepalin ja Suomen välisissä yhteistyöneuvotteluissa ihmisoikeudet ovat olleet hyvin esillä. Tästä ei kuitenkaan ole tehty sellaisia johtopäätöksiä, että syntyisi yhteistyöohjelmia, jotka näihin asioihin tarttuisivat", Kääriä mainitsi. Toisaalta Nepalin hallitus otti laajempaankin käyttöön Suomen Katmandun-edustuston aloitteesta liikkeelle lähteneen tasa-arvolähestymistavan kehittämisen.

Evaluointiryhmä jäljitti toteutuksessa havaitut puutteet pääasiassa hankehallinnon heikkoon ohjeistukseen ja välineisiin sekä epäselviin vastuujakoihin. Muun muassa tietohallinto saa moitteita: tietojärjestelmissä läpileikkaavia teemoja ei pystytä seuraamaan tilastollisesti.

Vastuu läpileikkaavien teemojen huomioimisesta on puolestaan hajautettu kaikille virkamiehille, kuten ihannetapauksessa pitäisikin olla. Evaluointiryhmä päätteli, että tällä hetkellä teemoista ei käytännössä vastaa kukaan, ehkä osaksi siksi, että niiden merkitystä ei ole tiedostettu. Koulutusta tarvitaan.

Evaluoinnin mukaan myös kumppanimaiden kyky käsitellä läpileikkaavia teemoja on puutteellinen. Havainnolla on merkitystä nyt, kun hankkeiden omistajuutta siirretään kehitysmaille itselleen.

Arvioinnista opitaan

Julkistustilaisuuden avannut ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Pasi Hellman kertoi, että evaluoinnin tuloksia on jo ehditty ministeriössä pureksia.

"Hankehallinnon uudistettuihin ohjeisiin sisällytetään ohjeistus läpileikkaavista teemoista. Myös koulutusta aiheesta järjestetään", Hellman kertoi tulevista uudistuksista. Ministeriössä on otettu käyttöön järjestelmällinen evaluointitulosten käsittely siten, että kehityspoliittinen johto vahvistaa päätöksellään evaluointitulosten osoittamien puutteiden korjaamisen ja jälkiseurannasta raportoinnin. Näin toimitaan aina ulkopuolisen evaluoinnin jälkeen.

Evaluointi suosittelee, että ulkoministeriö laatii selkeän strategian, jossa muun muassa käsitteelliset ja vastuujakoon liittyvät ongelmat selkeytetään. Evaluointi tähdensi, että läpileikkaavien teemojen huomioimiseen on varattava riittävästi voimavaroja hanketoteutuksen kaikissa vaiheissa.

Evaluoinnin teki ulkoministeriölle Ramboll Finnconsult Oy:n kokoama kansainvälinen ryhmä. Käytännön kenttäkokemusta evaluointiryhmä keräsi Sambiasta, Nepalista ja Nicaraguasta.

Olli Moilanen

Evaluointi: The Cross-cutting Themes in the Finnish Development Cooperation (Evaluation report 2008:6)