Keski-Aasian kaupalle nostetta ruohonjuuritasolta
Kansainvälisen kaupan edistämisessä on aloitettava kaikkein köyhimmistä ihmisistä, sanoo YK:n kehitysohjelman UNDP:n Euroopan ja IVY-maiden aluejohtaja Jens Wandel.
UNDP:n pari vuotta sitten aloittamassa, Suomen tukemassa Wider Europe -hankkeessa edistetään kauppaa yhdessätoista kehitysmaassa, jotka sijaitsevat Keski-Aasiassa, Etelä-Kaukasiassa sekä läntisissä IVY-maissa.
Tavoitteena on maailman kauppajärjestön WTO:n Aid for Trade -aloitteen mukaisesti auttaa kehitysmaita hyötymään kaupankäynnistä ja vähentää näin köyhyyttä.
“Kaupalla on taipumus suosia ihmisiä, jotka elävät suurissa kaupungeissa tai lähellä tehtaita. UNDP:n ja Suomen kumppanuus yhdistää maakunnissa elävät kauppaan ja tekee kaupasta hyödyllistä köyhille”, Wandel sanoo.
Köyhät mukaan kaupankäyntiin
Hankkeessa on sen kahtena ensimmäisenä toimintavuotena keskitytty edistämään kauppaa etenkin Keski-Aasian maissa: Kazakstanissa, Turkmenistanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Tadžikistanissa.
Talouskriisi runteli jo valmiiksi köyhyydestä kärsiviä maita kovin ottein. Esimerkiksi Tadžikistanissa yli puolet ihmisistä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella, Kirgisiassa kolmannes.
Köyhyyttä yritetään nyt vähentää parantamalla etenkin maakunnissa asuvien pienten ja keskisuurien yrittäjien sekä viljelijöiden asemaa, jotta nämä voisivat kohentaa elintasoaan ja luoda työpaikkoja paremmalla kaupankäynnillä.
Hankkeessa muun muassa perustetaan vienninedistämiskeskuksia, annetaan mikrolainoja ja ennen kaikkea jaetaan tietoa kouluttamalla ihmisiä ja jakamalla hyödyllistä tietoa esimerkiksi hintojen vaihtelusta tekstiviestien avulla.
UNDP:n Euroopan ja IVY-maiden aluejohtaja Jens Wandel myöntää, ettei köyhimmillä juuri ole merkitystä maiden laajemman talouskehityksen kannalta, mutta hän tarkastelee asiaa mieluummin inhimillisen kehityksen näkökulmasta.
“Maan, joka haluaa saavuttaa vuosituhattavoitteet, on pidettävä huolta haavoittuvimmista kansalaisistaan. Kauppa on tässä hyvin tehokas tapa.”
Historia kummittelee
Yksi Keski-Aasian ja muidenkin hankemaiden suurimmista haasteista kaupankäyntikyvyn parantamisessa on niiden menneisyys. Kaikki ovat entisen Neuvostoliiton maita.
“Maat tulevat talousjärjestelmästä, jossa kauppa merkitsi eri asiaa kuin muualla. Kommunistisessa kaupassa ei esimerkiksi tunnettu sanaa tuotemerkki eikä yhteyttä hinnan, laadun ja kuluttajan valintojen välillä”, Wandel sanoo.
Itsenäistyttyään maat joutuivat luomaan rajoja sinne, missä niitä ei ennen ollut. Nykyisin niiden keskinäinen kaupankäynti onkin vaikeaa muun muassa korruption ja erilaisen lainsäädännön vuoksi.
Paikallisella tasolla lähihistoria näkyy ihmisten tiedonpuutteena. Ihmiset elävät eristyksissä, eikä edes koulutetuimmilla ole Wandelin mukaan aina tietoa kaupankäynnin peruskäsitteistä. Siksi hankkeessa on pitänyt aloittaa ruohonjuuritasolta – vain siten on mahdollista edistää myös kansainvälistä kauppaa.
Käytännössä se tarkoittaa monen eri asian tuomista yhtä aikaa ihmisten ulottuville: tiedon, teknologian, rahoituksen, varastointimahdollisuuksien.
”Ihmisille on näytettävä, että kauppa on mahdollista. Pian he ymmärtävät sen itsekin, mutta jonkun on saatava se tapahtumaan ensimmäisen kerran”, Wandel sanoo.
Vihreää taloutta
Wandel on tyytyväinen hankkeen tähänastisiin tuloksiin ja uskoo, että niitä voidaan soveltaa myös muissa hankemaissa.
Tähän mennessä esimerkiksi Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Kazakstanissa on järjestetty toistasataa koulutusta, joihin on osallistunut yli 1 500 viljelijää, yrittäjää ja virkamiestä. Mikrolainoja on jaettu pelkästään Kirgisiassa ja Tadžikistanissa lähes 200 000 eurolla.
Hankkeella on myös ympäristöulottuvuus. Siinä on rakennettu aurinkovoimalla toimivia kasvihuoneita ja opetettu viljelijöitä käyttämään luonnonmukaisia lannoitteita. Se on kestävää ympäristön kannalta, mutta myös viljelijät hyötyvät pienentyneiden kustannusten ja isompien satojen muodossa.
“Pitkällä tähtäimellä luodaan ympäristöystävällistä talouskasvua. Siihen meidän kaikkien on mentävä, myös Suomen”, Wandel muistuttaa.
Teija Laakso / maailma.net
Aid for Trade
- Aid For Trade, kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, on osa maailman kauppajärjestön WTO:n ohjelmaa.
- Aid for Traden tarkoituksena on saada kehitysapua antavat maat kanavoimaan enemmän apua kehitysmaiden kaupankäyntikyvyn tukemiseen. Aloitetta varten ei ole olemassa erillistä rahastoa.
- Taustalla on ajatus siitä, että kun kehitysmaat pääsevät osallisiksi kansainvälisestä kaupasta, ne voivat edistää myös talouskasvua, inhimillistä kehitystä ja köyhyyden vähentämistä.
- UNDP:n ja Suomen Wider Europe: Aid for Trade for Central Asia, South Caucasus and Western CIS -hankkeessa ovat mukana Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina ja Uzbekistan.
- Suomen osuus vuodesta 2009 vuoteen 2014 kestävässä hankkeessa on noin 6,2 miljoonaa euroa.