Keinoista katastrofiriskien vähentämiseksi sovittiin Sendaissa
Katastrofiriskien vähentämiseen saatiin uudet kansainväliset suuntaviivat, kun YK:n katastrofiriskejä käsittelevä kokous päättyi 18. maaliskuuta Japanin Sendaissa. Samalla kokous käynnisti kestävän kehityksen huippuvuoden konferenssien sarjan. "Kestävä kehitys alkaa Sendaista”, painotti YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon puheessaan.
Maratonneuvotteluiden tuloksena saadut suuntaviivat ohjaavat katastrofiriskien vähentämistä seuraavan 15 vuoden ajan paikallisella, kansallisella, alueellisella sekä kansainvälisellä tasolla. Sendai Framework for Disaster Risk Reduction 2015–2030 suuntaa huomion kehityksen, yhteiskuntien ja investointien kestävyyteen. Lähtökohtana on, että luonnonuhkiin varautuminen ja nopeat toimintavalmiudet katastrofien tapahtuessa eivät riitä. Jo itse uhkia sekä ihmisten ja yhteiskuntien riskialttiutta on vähennettävä nykyistä ponnekkaammin.
Suuntaviivojen tavoitteena on vähentää merkittävästi katastrofiriskejä sekä niiden taloudellisia, inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Menestystä mitataan seitsemällä globaalilla tavoitteella: (1) kuolonuhrien, (2) katastrofeista kärsivien ihmisten määrän, (3) taloudellisten tappioiden ja (4) kriittisen infrastruktuurin sekä peruspalveluiden kärsimien vahinkojen määrän vähenemisen, (5) kansallisten ja paikallisten katastrofiriskien vähentämisen strategioiden määrän ja (6) kansainvälisen yhteistyön lisääntymisen sekä (7) nykyistä suuremman ihmismäärän saavuttamisen varhaisen varoituksen järjestelmien ja tiedon välityksen kautta.
Vanuatun hirmumyrsky muistutti ennaltaehkäisyn tarpeesta
Edellinen maailmankonferenssi pidettiin tuhoisan Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen, vuosina 2005–2015 työtä ohjannut Hyogo Framework for Action on pelastanut tuhansia henkiä. Kansainvälisen yhteistyön avulla on edistytty merkittävästi muun muassa varhaisen varoituksen järjestelmissä, luonnonuhkiin varautumisessa ja toimijoiden yhteistyön tehokkuudessa. Suomikin on tukenut kehitysyhteistyövaroilla esimerkiksi säähavaintojärjestelmien parantamista riskialueilla.
Konferenssin aikana Vanuatun hirmumyrsky muistutti katastrofien ennaltaehkäisyn ja selviytymiskykyjen vahvistamisen tärkeydestä. Erilaisten katastrofien määrän arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden johdosta. Samalla yhä useammat katastrofit ovat monimutkaistuneet niin, että niihin sisältyy muun muassa luonnonvaroihin tai poliittiseen tilanteeseen liittyviä ristiriitoja.
Suomi ja presidentti Halonen näkyvässä roolissa
Suomella oli avainrooli hallitustenvälisissä neuvotteluissa. Suomen Geneven edustuston pysyvä edustaja Päivi Kairamo toimi valmistelukomitean ja pääkomitean rinnakkaispuheenjohtajana Thaimaan pysyvän edustajan Thani Thonphakdin kanssa.
”Maiden sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen neuvotteluihin osoitti katastrofiriskien vähentämisen tärkeyden ja halun saada aikaan hyvä tulos”, Kairamo sanoi neuvotteluiden päättyessä.
Presidentti Tarja Halonen sai tunnustusta työstään luonnonuhkien, kestävän kehityksen ja naisten roolin sekä tyttöjen koulunkäynnin puolesta. Hänestä tuli järjestyksessään kolmas UN Global Champion for Disaster Risk Reduction, jonka tehtävänä on lisätä tietämystä ja kansainvälistä yhteistyötä katastrofiriskien hallinnasta.
Konferenssiin osallistui 6500 henkeä, joista 2800 oli hallitusten edustajia 187 maasta. Mukana oli myös järjestöjen edustajia esimerkiksi Suomesta. Suomen valtuuskuntaa johti ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Pekka Puustinen.