Kehitysyhteistyölle etsitään uutta suuntaa
Vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu kahden vuoden päästä. Uusia tavoitteita etsitään maailmassa, joka on muuttunut paljon vuodesta 2000.
Vuosituhattavoitteiden määräajaksi asetettu vuosi 2015 lähestyy. Nyt YK:ssa suunnitellaan sitä, millaisia tavoitteita kohti kehitysyhteistyötä aletaan sen jälkeen ohjata.
Asiaa pohdittiin myös Helsingissä kehityspoliittisen toimikunnan ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa viime viikolla.
Seminaariin osallistuneen kehitysministeri Heidi Hautalan mukaan rauha pitäisi saada yhdeksi kestävän kehityksen peruspilariksi.
”Yksikään hauras valtio ei ole pystynyt saavuttamaan yhtään vuosituhattavoitetta. Ilman rauhaa ja turvallisuutta ei voi olla kehitystä”, Hautala totesi.
Nykyisin suurin osa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä asuu keskituloisissa nousevissa talousmahdeissa, joissa kansallinen vastuu ja maiden oma politiikka vaikuttavat kehitysapua enemmän ihmisten oloihin. Myös eriarvoisuus maiden sisällä ja niiden välillä on kasvanut.
Hautalan mukaan muutoksessa on tärkeää myös maiden oma panos.
”Kaikkia nousevia maita on kannustettava ottamaan huomioon oman maansa köyhät.”
Ihmiset tahtovat töitä
Overseas Development Institutessa YK:n uuden kehityssopimuksen solmimista tutkivan Claire Melamedin mukaan uusissa tavoitteissa tullaan mahdollisesti keskittymään entistä enemmän siihen, miltä ihmisistä tuntuu ja vähemmän siihen, mitä ihmisillä on.
Melamed kertoo eri maiden ihmisiä kuunneltaessa selvinneen, että ihmiset ovat tyytymättömiä esimerkiksi siihen, että he eivät pysty vaikuttamaan maan politiikkaan tarpeeksi tai että he joutuvat pelkäämään turvallisuutensa vuoksi.
Yksi seikka toistuu ihmisten asuinalueista ja taustoista huolimatta:
”Ihmiset haluavat pysyviä töitä. Se tulee esiin melkein joka kontekstissa jokaiselta ihmiseltä.”
Ilmastonmuutoksen eteneminen ja kansainväliset talous- ja ruokakriisit ovat osoittaneet myös sen, kuinka köyhyyden syihin vaikuttaa globaalit ilmiöt.
”Köyhyys ei ole lineaarista. Kun ihminen pääsee pois köyhyydestä, on tärkeää, että hän myös pysyy poissa sieltä. Että konfliktit, luonnonkatastrofit tai lapsen sairastumiset eivät työnnä häntä takaisin köyhyyteen.”
Määrästä kohti laatua
Tärkeitä kehityksen osa-alueita tullaan uusia tavoitteita muodostettaessa katsomaan myös uudemmista näkökulmista.
”Koulua käyvien lasten määrä on kasvanut huimasti. Tätä pitää juhlia menestyksenä. Mutta on myös keskusteltu siitä, oliko painotus oikea. Olisiko meidän pitänyt keskittyä enemmän siihen, että lapset oppisivat kouluissa jotain?” Clarie Melamed kysyy.
Vääristymää on näkyvissä myös sektoreiden välillä. Esimerkiksi koulutukseen ja terveyteen keskittyminen on vähentänyt maatalouteen panostamista – seikka, josta Melamed kuulee useasti Afrikassa käydessään.
Vuosituhattavoitteista on nyt tavoitettu köyhyyden puolittaminen, puhtaan veden saatavuuden parantuminen ja sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa.
Melamed toteaa, että vuosituhattavoitteiden roolia muutoksessa on hankala mitata, sillä ei ole olemassa vertailukohtana maapalloa, jossa vuosituhattavoitteita ei olisi sovittu.
Hänen mukaansa vuosituhattavoitteiden julistaminen on kuitenkin selvästi auttanut kehitysmaita tarttumaan ongelmiin, joiden ratkaisemisesta he ovat jo aiemmin olleet kiinnostuneita.
Tavoitteiden ansiosta kehitysmaista on nyt myös paljon enemmän tietoa kuin ennen.
Anne Heinonen
Uusilla tavoitteilla enemmän valmistelijoita kuin nykyisillä
Yhdistyneet kansakunnat valmistelee parhaillaan uusia globaaleja kehitystavoitteita vuosiksi 2015–2030. Nykyiset globaalit kehitystavoitteet eli vuosituhattavoitteet köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi valmistuivat vuodeksi 2000.
Laajaan valmisteluprosessiin sisältyy muun muassa korkean tason paneeli, jonka puheenjohtajina toimivat Indonesian ja Liberian presidentit sekä Iso-Britannian pääministeri. Kansallisista ja temaattisista kuulemisista vastaa YK:n kehitysryhmä.
Valmisteluprosessi on tällä kertaa edellistä laajempi, sillä nykyisten tavoitteiden valmistelutyö oli tiiviimmin YK:n sihteeristön ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n vastuulla.