Kehityspoliittisen toimikunnan keskustelupaperi: Yritykset tarvitsevat kehittyville markkinoille lisää kannustimia ja esteiden purkua

Suomalaiset yritykset voivat tuottaa kehittyviin maihin kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja ja löytää samalla itselleen uusia kasvumarkkinoita. Etenkin pk-yritykset tarvitsevat tähän kuitenkin lisää kannustimia ja osallistumista vaikeuttavien esteiden madaltamista. Näin todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan teettämässä Kehitysrahoituksen kannustimia ja kompastuskiviä -keskustelupaperissa.

KPT:n Kehitysrahoituksen kannustimia ja kompastuskiviä -keskustelupaperi esittää konkreettisia toimenpiteitä yritysten osallistumisen lisäämiseksi. Sari Laaksonen Consulting Oy:n laatiman selvityksen tulokset perustuvat aiempiin ja viimeisteltävinä oleviin arviointeihin, kyselyaineistoihin ja taustahaastatteluihin.

Yritykset eivät hahmota tarjolla olevia tukimuotoja

Yritysten laajempi osallistuminen kehitysrahoitteiseen toimintaan on ollut suomalaisessa kehityspolitiikassa ja Team Finland -toimintamallissa kasvavasti esillä jo 2010-luvun puolivälistä alkaen. Yritysten tukena tässä ovat kehitysyhteistyön määrärahoista rahoitetut instrumentit, sekarahoitusmallit sekä Finnfundin, Finnveran, Business Finlandin ja Finnpartnershipin kaltaiset julkiset toimijat.

Selvityksen mukaan yritysten osallistumista edistäviä instrumentteja on kehitetty, ja yksittäiset instrumentit täyttävät pitkälti tarkoituksensa ja saavuttavat merkittäviä tuloksia. Instrumenttien välisen yhteistyön parantamisesta huolimatta niiden väliin jää kuitenkin vielä aukkoja. Lisäksi yritykset eivät aina hahmota instrumenttien tarjoamia mahdollisuuksia.

Yritysten on myös vaikea ymmärtää monenvälisen rahoituksen monimutkaisia käytänteitä esimerkiksi EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten hankkeissa.

Yritysten osallistumista voidaan edistää entistä aktiivisemmin

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien kyselyjen perusteella yritysten kiinnostus uusille markkinoille on kasvanut. Kiinnostus kohdistuu etenkin Afrikan nopeasti kehittyviin talouksiin ja Kaakkois-Aasian maihin. Yritykset kokevat kuitenkin markkinoille pääsyn vaikeaksi. Keskeisiä hidasteita ovat liiketoiminnan riskit sekä tiedon ja kumppaneiden puute uusilla markkinoilla.

KPT:n keskustelupaperi esittää kahdeksan konkreettista suositusta ja parannusehdotusta, jotka voidaan toteuttaa nykyisten rakenteiden puitteissa ilman suurta hallinnollista uudistusta. Parannuksilla on mahdollista helpottaa yritysten resurssipulaa, kumppanien löytämistä ja epävarmuuden hallintaa. Niillä voidaan myös parantaa hintakilpailukykyä, tuotteiden sopivuutta markkinoille ja rahoitusmahdollisuuksia.

Tiiviimpi yhteistyö auttaisi menestymään tarjouskilpailuissa

Keskustelupaperi esittää muun muassa pysyvän kumppani- ja konsortiokoneiston rakentamista EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten hankintoihin. Kumppanin puute ja resurssipula ovat keskeisiä esteitä erityisesti pk-yritysten osallistumiselle. Hankkeissa menestyminen edellyttää usein konsortioita ja nopeaa tarjousvalmistelua, mikä asettaa korkean kynnyksen yksittäiselle yritykselle.

Kumppani- ja konsortiokoneisto toisi yhteen suomalaiset yritykset ja paikalliset kumppanit ratkaisukokonaisuuksiksi. Tavoite on, että yrityksen ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä jokaisessa maassa ja tarjouskilpailussa, vaan kumppani- ja konsortiokoneisto auttaisi kokoamaan tarvittavat yhteistyörakenteet ja parantamaan onnistumisen todennäköisyyttä.

Kehitysrahoituksen kannustimia ja kompastuskiviä -keskustelupaperi on luettavissa Kehityspoliittisen toimikunnan verkkosivuilta.

Lisätietoja

  • Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Karhu, puh. 050 525 8649
  • Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

 

  • Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.