Kehitysministeri Heidi Hautala: Avoimuus lisää kehitysyhteistyön valvontaa
Kehitysyhteistyön kokonaisuuteen suhteutettuna rahallisia epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä on hyvin vähän, toteaa ministeri Hautala. Hän myös muistuttaa, että kehitysyhteistyötä tehdään vaikeissa olosuhteissa, joissa esimerkiksi hallinto ei aina toimi.
”Jokainen väärinkäytös on liikaa sekä suomalaisten veronmaksajien että varsinaisten avunsaajien kannalta”, kehitysministeri Heidi Hautala totesi keskiviikkona tavatessaan toimittajia.
Samalla ministeri muistutti, että kehitysyhteistyötä tehdään hyvin vaikeissa olosuhteissa – maissa, joissa hallinto ei esimerkiksi pitkäaikaisen konfliktin takia toimi ja joissa ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä.
”Tämän takia työhön liittyy väistämättä tiettyjä riskejä - jotka on otettava huomioon ja hallittava. Jos asiat olisivat täysin kunnossa, ei apuamme tarvittaisi. Vaikeat olot eivät kuitenkaan ole peruste väärinkäytösten hyväksymiselle”, ministeri painotti.
Kehitysyhteistyön kokonaisuuteen suhteutettuna varsinaisia rahallisia epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä on hyvin vähän.
Vuonna 2011 esille tuli 16 varojen väärinkäytöstä tai niiden epäilyä. Näistä arvioidut vahingot olivat yhteensä 415 000 euroa, joista osa on jo saatu takaisin. Takaisinperinnässä on 65 000 euroa.
Mediassa esiintynyt 10 miljoona euroa on virheellinen luku, joka perustuu yhden virkamiehen omaan arvioon.
Ministerin mukaan ulkoministeriössä suhtaudutaan erittäin vakavasti kehitysyhteistyövaroja koskeviin epäselvyyksiin. Kaikkiin epäselvyyksiin puututaan heti ja ne selvitetään.
Kriittistä tarkastelua
Ministeri Hautala muistutti kehitysyhteistyön tarkoituksesta, joka on parantaa maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää.
”Samalla tuetaan köyhiä maita, niin että ne pääsisivät irti apuriippuvuudesta. Oleellista on hyvän hallintotavan vahvistaminen, jota painotetaan kaikessa yhteistyössämme. Tärkeintä on, että apu menee perille niin, että ihmiset pääsevät jaloilleen ja voivat vaikuttaa omaan elämäänsä.”
”Osa valvonnan parantamista on toiminnan avoimuus. Siihen pyritään esimerkiksi kehittämällä tietojärjestelmiä Suomessa ja kumppanimaissa”, ministeri sanoi.
Ministerin mukaan kehitysyhteistyön valvonta toimii jo nyt pääosin hyvin, mutta järjestelmien toimivuutta tarkastellaan kriittisesti ja kokemuksista otetaan oppia.
”Nykyinen kehityspoliittinen toimenpideohjelma painottaa avoimuutta, vastuullisuutta ja tuloksellisuutta. Avoimuus - niin Suomessa kuin kumppanimaissa - on usein paras tae siitä, että varat tulevat oikein käytetyiksi. Läpinäkyvyys antaa niin medialle kuin kansalaisyhteiskunnallekin mahdollisuuden valvoa päätöksentekijöiden toimia.”
Suomi siirtyy myös tukemaan isompia hankekokonaisuuksia, joiden kautta saadaan lisää tehoa yhteistyöhön. Lisäksi koulutetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyöstä vastaavaa henkilöstöä.
”Tukemalla kumppanimaiden kansalaisyhteiskuntaa lisätään paikallista valvontaa”.
Valvontaa kaikissa hankkeen vaiheissa
Ulkoministeriössä kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan monilla tavalliseen hankehallintoon kuuluvilla tavoilla.
Hankkeiden ja ohjelmien toteutuksen aikana toimintaa tarkastetaan ja evaluoidaan. Hankkeiden taloudenhoito tarkastetaan yleensä vuosittain.
Hankehallintoon liittyvän seurannan lisäksi ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö ja kehitysyhteistyön evaluointi tekevät itsenäistä ja ulkopuolista varainkäytön valvontaa, tulosten seurantaa ja evaluointia.
Suomen kumppanimaissa kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvovat maiden parlamentit, viranomaiset sekä kansalaisyhteiskunta.
Väärinkäytetyt varat peritään takaisin
Hautala muistuttaa, että väärinkäytös ei aina tarkoita, että kehitysyhteistyövaroja olisi mennyt jonkun omaan taskuun.
Useimmiten kyse on tapauksista, jossa on rahoitettu yhteistyöhön liittyvää sinällään hyvää toimintaa, josta ei kuitenkaan ole sovittu sopimuksessa.
Näin kävi esimerkiksi julkisuuteen nousseessa keskustelussa Mosambikin krokotiilien metsästyksestä. Zambesi-joen krokotiilit tappavat yli sata ihmistä vuodessa. Paikallisten metsätoimistojen tehtäviin kuuluu myös liiallisen krokotiilipopulaation vähentäminen, samaan tapaan kuin Suomessa huolehditaan esimerkiksi hirvikannan koosta.
Suomi rahoitti asiaan liittyvää neuvontaa, mutta tarkastuksen mukaan hankkeen menoiksi oli kirjattu myös muita tähän liittyviä kuluja.
Kun epäselvyydet tulivat ilmi, hankkeen rahoitus katkaistiin ja asia tutkittiin. Erityistilintarkastuksen jälkeen koko hankkeen rahoitus lopetettiin.
Korruptiota vastaan käsikirjalla
Suomi tekee myös vahvaa kansainvälistä korruption vastaista työtä, jota ohjaavat kansainväliset sitoumukset.
Korruptoituneissa maissa hallinto on heikko, ja hyvän hallinnon vahvistaminen on tärkein tapa ehkäistä korruptiota.
Ulkoministeriö julkaisi syksyllä kehitysyhteistyötä tekeville tarkoitetun korruption vastaisen käsikirjan, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja onnistuneeseen kehitysyhteistyöhön vaativissakin toimintaympäristöissä.
***
Lisättyy uutisluokitus 3.6.2014